Ministeri Kurvinen kirkolliskokouksessa: koronanjälkeinen yhteiskunta tarvitsee uudenlaista yhteistyötä

Ministeri totesi: ”Kunnioitan ja arvostan kirkon toimintaa erittäin korkealle. Kirkkoasioista hallituksessa vastaaminen on minulle mieluinen tehtävä. Kirkollisasioista vastaavana ministerinä haluan tukea ja edistää kirkon, kuten muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa. Kirkko on myös tärkeä julkisen vallan kumppani.”

Ministeri ei näe muutostarpeita kirkon ja valtion välisisissä suhteissa, mutta totesi näiden hyötyvän uudenlaisesta yhteistyöstä ja vuoropuhelusta: ”Seurakuntien tekemä upea työ lasten ja nuorten parissa ei ole niin laajassa tietoisuudessa kuin sen kuuluisi olla. Kolmas sektori tekee Suomessa laajemminkin upeaa työtä nuorten parissa. Tulen kutsumaan toimijoita laajasti koolle keskustelemaan siitä, miten me voisimme tehdä yhdessä ja yhteistyöllä vielä enemmän. Jos saisimme kaiken toiminnan yhteisen varjon alle, voisimme ehkäistä pudokkuutta vielä enemmän. Kaikkien päämäärä on yhteinen - syrjäytymisen vähentäminen ja osallisuuden lisääminen.”

Ministeri kiitti kirkkoa ja muista uskonnollisia yhteisöjä arvokkaasta dialogista korona-aikana. Ministeri kertoi suhtautuvansa uskonnollisiin yhteisöihin myönteisesti ja painotti uskonnonvapauden ja uskonnollisten yhteisöjen yhteistyön merkitystä.

Arkkipiispa Luoman aamuisen puheenvuoron tapaan myös ministerin puheessa korostui vuoropuhelun merkitys: ”Yhtä ratkaisua kahtiajakautumiseen ja vastakkainasetteluun ei varmasti ole olemassa. Väsymättä ja kärsivällisesti meidän pitää mielestäni silti etsiä väyliä yhteyden löytymiselle ja yhteistyölle. Välillä se tuntuu turhauttavalta, mutta dialogi, toisen ymmärtäminen ja toisen asemaan asettuminen ovat silti ainoa oikea tie.”

”Pysyvää parannusta saadaan aikaan vain asioista neuvottelemalla ja niistä sopimalla. Toivon, että tämä sovun ja yhteistyön henki kantaa myös työtänne täällä kirkolliskokouksessa, jossa te päätätte kirkkoa koskevista keskeisistä linjauksista ja valmistelette esitystänne kirkkolainsäädännön uudistamiseksi. Tunnistan siihen liittyvät haasteet. Me olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä valmiita viemään esitystänne eteenpäin, kun sen aika koittaa.”

Esimerkkinä valtion ja kirkon yhteisistä onnistumisista korona-aikana ministeri nosti valtionkin taloudellisesti tukeman diakoniatyön.

Ministeri esitti idean valtion ja seurakuntien tilojen uudentyyppisestä käytöstä: ”Valtiolla ja seurakunnilla on valtava määrä erilaisia tiloja. Voitaisiinko niitä saada vielä monipuolisempaan käyttöön siten, että niissä syntyisi lisää kohtaamisia?”

Kurvinen puhui myös kirkoista kulttuurihistoriallisesti arvokkaina kohteina: ”Niiden osalta on myös itseisarvoisen tärkeää, että niistä pidetään hyvää huolta kaikkialla maassamme osana suomalaista sielunmaisemaa ja kansallisomaisuutta. Haastava taloustilanne ei tee tästä helppoa, mutta tulevien sukupolvien kannaltakin ajateltuna onnistuminen on välttämätöntä. Kirkkoja tiloina ei saa eristää muusta yhteiskunnasta.”

Kirkon viestintä