Viialan kirkko on tiettävästi ensimmäinen sotien jälkeen Suomessa rakennettu kirkko. Tiukan säännöstelyn aikana syntynyt jyrkkälappeinen kirkko on yhteisön voimannäyte. Se on lähes kokonaisuudessaan lahjoitusvaroin ja tarvikkein rakennettu.

Kirkko on paikkakunnan toinen seurakunnan jumalanpalveluskäyttöön rakennettu tila. Seurakunnan käytössä oli aikaisemmin rakennettu rukoushuone, mutta se rapistui vauhdilla ja seurakunnan koon kasvaessa tarvittiin uudet tilat . Edessä oli kaksi vaihtoehtoa: joko korjata vanha rukoushuone perusteellisesti tai rakentaa kokonaan uusi kirkkorakennus. Kirkon rakentaminen oli luonnollisesti näistä kahdesta kalliimpi ratkaisu, joten seurakunta oli kallistumassa vanhan korjaamisen kannalle. Sitten kuvaan astui Eemin Aaltonen, jonka tytär Saimi Mustakallio vaikutti paikkakunnalla. Eemil Aaltonen lupasi lahjoittaa alkupääoman, mikäli rakennettaisiin kokonaan uusi kirkko.

Muitakin lahjoituksia kirkko sai rakennusaikana ja valmistuttuaan. Kaikkien suunnitelmien valmistuttua rakennusluvan saaminen kesti tavallista kauemmin, mutta sitten alkoi tapahtua. Turun satamaan saapui Amerikan luterilaisten seurakuntien lahjoitus - sementtiä. Se oli tarkoitettu lapin kirkkojen jälleenrakennukseen, mutta siellä suunitelmat eivät olleet läheskään niin valmiita kuin Viialassa, joten sementti saapui Viialaan. Se kuitenkin meni Viiala Oy:n käyttöön, koska sementtiä ei vielä tarvittu ja se olisi mennyt pilalle. Viiala Oy puolestaan toimitti kirkolle tarpeen mukaan sementtiä sitten kun oli sen aika.

Kirkko vihittiin käyttöön maaliskuun 19. päivä 1950. Silloinen kirkkoherra Matti Koskela kuvaili vihkitilaisuutta, että kirkko oli "ahdinkoon asti täynnä väkeä".

Valaisimet ja kattokruunut lahjoitti Viialan viilatehdas ja ne ovat Orno Oy:n tuotantoa. Rouva Saimi Mustakallio lahjoitti alttarivaatetuksen ja Helmi Seppälä lahjoitti Lennard Segerstrålen maalaaman alttaritaulun "Kristus Viialan katukuvassa". Lisäksi monilla erikokoisilla lahjoituksilla kirkkoon saatiin mm. ehtoollisvälineet, kynttilänjalat, penkit, alttari ja saarnatuoli ja seurakuntasalin puolelle keittiöön kalusteet.

Kirkko mukailee tyylillisesti rakennusaikansa tapaa: käytännöllistä ja suoraviivaista tyyliä, joka ottaa vaikutteita keskiaikaisista pitkäkirkoista, joissa on jyrkkälappeinen katto ja kampaniili. Kirkon on suunnitellut Jaakko Tähtinen ja kirkon värisuunnittelusta vastasi taidemaalari Gabriel Engberg. Rakennusta on myöhemmin vuonna 1982 laajennettu siipirakennuksella, joka mukailee saumattomasti kirkon tyyliä.

Ensimmäiset urut kirkkoon teki Kangasalan urkutehdas. Niiden kunto kuitenkin rappeutui ja korjauskustannukset kohosivat jatkuvasti. Nykyiset urut valmistuivat vuonna 1989 Urkurakentamo Hans Heinrichin rakentamana.