”Mitä kirkossa vierailevat useimmiten tahtovat tietää?”

• Viialan on osa Akaan seurakuntaa, mutta ollut oma seurakuntansa vuosina 1927–2006. 
Seurakunta muodostui, kun osia Akaan, Lempäälän ja Vesilahden seurakunnista erotettiin omaksi 
Viialan seurakunnakseen. 
• Viialan kirkko on ensimmäinen kirkko, mutta toinen kirkkona toiminut rakennus Viialassa. 
Ensimmäinen oli rukoushuone, joka muutettiin Viialan seurakunnan perustamisen myötä kirkoksi, 
ja poistui kirkkokäytöstä nykyisen kirkon valmistuttua. 
• Kirkko on valmistunut vuonna 1950 ja on siten joko ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä sodan 
jälkeen rakennettuja kirkkoja Suomessa. 
• Kirkon suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen. Kirkko on rakennettu suurelta osin talkootyöllä, 
lahjoitusvaroin ja -tarvikkein.
• Arkkitehtuuriltaan kirkko on aikansa rakennustavan mukaan käytännöllinen ja suoraviivainen. 
Kirkko edustaa keskiajan kivikirkkoarkkitehtuurista vaikutteita saanutta jyrkkälappeista 
kirkkotyyliä, joka oli paljon käytetty tyyli 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla.
• Kirkko on nykyisin niin sisältä kuin ulkoa lähes samanlainen kuin valmistuessaan. 
• Alttaritaulun ”Kristus Viialan katukuvassa” maalasi taiteilija Lennart Segerstråle. Taulu valmistui 
kirkon rakennusvaiheessa, vuonna 1949. 
• Istumapaikkoja kirkossa on noin 400 henkilölle.
• Urut vuodelta 1989 ovat järjestyksessään toiset kirkkoon rakennetut urut, valmistaja 
urkurakentamo Hans Heinrich 
• Kirkon yhteydessä sijaitsee seurakuntatalo, johon on kulku suoraan kirkkosalista. Pieni 
siipirakennus (kirkon edestä katsoessa vasemmalla näkyvä matala osa) tehtiin kirkon 
rakentamisen yhteydessä. Suurempi seurakuntatalon osuus valmistui 1982 kirkon 
pohjoispuolelle, yhtyen kiinteästi jo olemassa olleeseen osaan.

***

Viialan kirkko on ensimmäisiä sodan jälkeen rakennettuja kirkkoja Suomessa. Tiukan säännöstelyn aikana syntynyt jyrkkälappeinen kirkko on yhteisön voimannäyte. Se on lähes kokonaisuudessaan lahjoitusvaroin ja tarvikkein rakennettu.

Kirkko on paikkakunnan toinen seurakunnan jumalanpalveluskäyttöön rakennettu tila. Seurakunnan käytössä oli aikaisemmin rakennettu rukoushuone, mutta se rapistui vauhdilla ja seurakunnan koon kasvaessa tarvittiin uudet tilat . Edessä oli kaksi vaihtoehtoa: joko korjata vanha rukoushuone perusteellisesti tai rakentaa kokonaan uusi kirkkorakennus. Kirkon rakentaminen oli luonnollisesti näistä kahdesta kalliimpi ratkaisu, joten seurakunta oli kallistumassa vanhan korjaamisen kannalle. Sitten kuvaan astui Emil Aaltonen, jonka tytär Saimi Mustakallio vaikutti paikkakunnalla. Emil Aaltonen lupasi lahjoittaa alkupääoman, mikäli rakennettaisiin kokonaan uusi kirkko.

Muitakin lahjoituksia kirkko sai rakennusaikana ja valmistuttuaan. Kaikkien suunnitelmien valmistuttua rakennusluvan saaminen kesti tavallista kauemmin, mutta sitten alkoi tapahtua. Turun satamaan saapui Amerikan luterilaisten seurakuntien lahjoitus - sementtiä. Se oli tarkoitettu lapin kirkkojen jälleenrakennukseen, mutta siellä suunitelmat eivät olleet läheskään niin valmiita kuin Viialassa, joten sementti saapui Viialaan. Se kuitenkin meni Viiala Oy:n käyttöön, koska sementtiä ei vielä tarvittu ja se olisi mennyt pilalle. Viiala Oy puolestaan toimitti kirkolle tarpeen mukaan sementtiä sitten kun oli sen aika.

Kirkko vihittiin käyttöön maaliskuun 19. päivä 1950. Silloinen kirkkoherra Matti Koskela kuvaili vihkitilaisuutta, että kirkko oli "ahdinkoon asti täynnä väkeä".

Valaisimet ja kattokruunut lahjoitti Viialan viilatehdas ja ne ovat Orno Oy:n tuotantoa. Rouva Saimi Mustakallio lahjoitti alttarivaatetuksen ja Helmi Seppälä lahjoitti Lennard Segerstrålen maalaaman alttaritaulun "Kristus Viialan kadulla". Lisäksi monilla erikokoisilla lahjoituksilla kirkkoon saatiin mm. ehtoollisvälineet, kynttilänjalat, penkit, alttari ja saarnatuoli ja seurakuntasalin puolelle keittiöön kalusteet.

Kirkko mukailee tyylillisesti rakennusaikansa tapaa: käytännöllistä ja suoraviivaista tyyliä, joka ottaa vaikutteita keskiaikaisista pitkäkirkoista, joissa on jyrkkälappeinen katto ja kampaniili. Kirkon on suunnitellut Jaakko Tähtinen ja kirkon värisuunnittelusta vastasi taidemaalari Gabriel Engberg. Rakennusta on myöhemmin vuonna 1982 laajennettu siipirakennuksella, joka mukailee saumattomasti kirkon tyyliä.

Ensimmäiset urut kirkkoon teki Kangasalan urkutehdas. Niiden kunto kuitenkin rappeutui ja korjauskustannukset kohosivat jatkuvasti. Nykyiset urut valmistuivat vuonna 1989 Urkurakentamo Hans Heinrichin rakentamana.