Ulkomaille 60 %:

60 % keräystuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) katastrofirahastoon, josta tuetaan humanitaarisen avun muodossa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman katastrofien keskellä. Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston avulla hätäapua pystytään antamaan nopeasti siellä, missä avuntarve on suurin. Humanitaarista apua kaivataan äkillisten tai erityisen pitkäkestoisten luonnonmullistusten (hirmumyrsky, tulva, maanjäristys tai kuivuus) tai sodan ja kriisien aiheuttaman hädän keskellä.

Miksi 60 % keräyksen tuotosta menee ulkomaantyöhön? Miksi auttaisin ulkomaalaisia (lapsia ja nuoria), kun Suomessakin tarvitaan apua?

Inhimillisen hädän arvottaminen on mahdotonta. Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia, hauraita ja heikkoja autetaan. Yhteisvastuukeräys näkee tärkeäksi tukea avun tarpeessa olevia niin oman seurakunnan alueella kuin laajemmin Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Yhteisvastuukeräys perustettiin 50-luvun vaihteessa auttamaan sodan tuhoista ja katovuosista kärsineitä suomalaisia. Kun kotimaassa hyvinvointi ja sosiaaliturva vahvistuivat ja tietoisuutemme  maailman hädästä samaan aikaan kasvoi, on vuodesta 1963 alkaen Yhteisvastuukeräyksellä tuettu myös kansainvälistä diakoniaa. Kumppanina konkreettisen avun perille viemisessä maailmalle on  Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahasto.

Tällä hetkellä 40 prosentilla tuotosta tuetaan Suomessa asuvia avun tarvitsijoita ja 60 prosenttia ohjautuu maailman katastrofialueille Kirkon Ulkomaanavun työhön. Yhteisvastuukeräyksessä katsomme, että tarve katastrofikohteissa on Suomeen verrattuna niin valtaisa, että nykyinen keräystuoton jakosuhde on perusteltu. Auttamalla ihmisiä paikan päällä vältetään apua tarvitsevien liikkeellelähtöä ja pakolaisuutta.

Yhteisvastuukeräyksestä päättävä keräystoimikunta punnitsee jakosuhdetta osana muuta kehitystyötään samalla tiedostaen, että yhden ainoan oikeudenmukaisen ja kaikille sopivan jakosuhteen määrittely on haasteellista, ellei mahdotonta.

Yhteisvastuukeräys on kirkon keräys. Kirkolle keskeistä on sanoma kaikki rajat ylittävästä Jumalan armosta ja rakkaudesta. Kirkko on olemassa todistaakseen tästä. Siksi kirkko rohkaisee välittämään lähimmäisistä, eikä lähimmäisestä välittäminen rajoitu maantieteellisiin rajoihin. Yhteisvastuukeräys on seurakunnissa yksi tapa toteuttaa kirkon tehtävää.

Miten lahjoitukseni käytännössä auttaa ulkomailla?

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Katastrofirahaston turvin voidaan nopeasti turvata riittävä ravinto, välttämättömät perustarvikkeet, terveydenhoito, puhdas vesi ja majoitus. Lisäksi lapsille ja nuorille pyritään järjestämään mahdollisimman nopea paluu kouluun. Välittömän hätäavun lisäksi ihmisiä autetaan varautumaan mahdollisiin tuleviin katastrofeihin.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan niitä yhteisöjä, lapsia, nuoria ja perheitä, jotka ovat kärsineet pahiten konfliktien, katastrofien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa.

Kansainvälisen diakonian esimerkkikohdemaa vuonna 2024 on Uganda, joka on yksi maailman eniten pakolaisia asuttavista maista. Maassa asuu yhteensä 1,5 miljoonaa pakolaisena maahan tullutta ihmistä. Heistä noin kolmannes on kotoisin vuosikymmenien konfliktin runtelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta.

KUA tekee työtä Ugandassa kuudella pakolaisasutusalueella. Koulutushankkeiden avulla parannetaan koulutuksen saatavuutta rakentamalla uusia ja turvallisia luokkahuoneita, järjestämällä kouluun paluuseen kannustavia kampanjoita ja lisäämällä tietoa koulutuksen tärkeydestä sekä jakamalla oppimateriaaleja ja hygieniapakkauksia.

Koulutuksen laatua parannetaan opettajankoulutuksella, tarjoamalla psykososiaalista tukea ja opinto-ohjausta sekä mahdollistamalla pääsyä korkeakouluopintoihin yliopistostipendien avulla. Koulutustyötä tehdään kaikilla tasoilla: varhaiskasvatuksesta perus- ja toisen asteen koulutukseen 
sekä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi KUA:n hankkeissa on huomioitu erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joille mahdollistetaan erityisopetusta sekä nopeutettua koulutusohjelmaa, jotta nuoret, joiden koulutie on jäänyt pakolaisuuden vuoksi kesken, voivat kiriä kiinni ikätovereitaan.

Mistä tiedän, että apu menee oikeasti perille?

Avun perille vievä Kirkon Ulkomaanapu on Yhteisvastuukeräyksen pitkäaikainen, luotettava ja maailmalla arvostettu yhteistyökumppani. Oman henkilökuntansa ja tarkasti valittujen, paikalliset olosuhteet tuntevien yhteistyökumppaneidensa kautta Kirkon Ulkomaanapu seuraa ja valvoo paikan päällä, että apu menee perille ja käytetään tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastajat tarkastavat avustushankkeiden tilit.

Yhteisvastuun verkkosivuilta löytyy mm. lyhyitä uutisjuttuja, jotka kertovat esimerkkejä perille menneestä avusta ja sen vaikuttavuudesta Suomessa ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofikohteissa.

Miten lahjoitukseni auttaa käytännössä Suomessa HelsinkiMission kautta?

Kotimaahan jäävästä osuudesta 20 % ohjataan kotimaiselle kumppanille HelsinkiMissiolle.  School to Belong -ohjelma auttaa kouluyhteisöä tunnistamaan ja lievittämään nuorten kokemaa yksinäisyyttä sekä tarjoaa työkaluja yksinäisyyteen puuttumiseen.

School to Belong -ohjelman sisältö:
• Keskusteluapu, kaveri- ja ryhmätoiminta
• Yksinäisyyskysely ja strategiatyökalu
• Koulutukset ja luennot
• Oppituntimateriaalit ja työkalut
• Yhteisölliset tempaukset
• Kouluvierailut

Lahjoitusten avulla muun muassa yhä useammat nuoret ja oppilaitokset ympäri Suomen pääsevät mukaan School to Belong -ohjelmaan.

Nuorten kriisipiste tarjoaa matalan kynnyksen ammatillista keskusteluapua ja vapaaehtoisen tukihenkilön tarjoamaa tukea.

• HelsinkiMission ammattiauttajan tarjoamaa kriisi- ja keskusteluapua nuorelle maksutta
• 12–29 -vuotiaille nuorille
• Avunsaanti ei vaadi lähetettä tai diagnoosia
• Kasvokkain Helsingissä ja ympäri Suomen etäyhteyksin
• Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Lahjoitusten avulla apua tarvitsevat nuoret saavat kriisi- ja keskusteluapua HelsinkiMission ammattiauttajilta.

Mistä tiedän, että Suomeen kerättävä apu menee oikeasti perille?

HelsinkiMissio raportoi lahjoitusvarojen käytöstä sekä hakuvaiheessa että toiminnan aikana Yhteisvastuukeräyksen tiimille ja sitä kautta keräystoimikunnalle. Keräystoimikunnan vastuulla on valvoa, että kerätyt varat käytetään luvattuihin kohteisiin. Yhteisvastuun avulla kerätyt varat ovat korvamerkittyjä vain siihen tarkoitukseen mihin ne on kerätty eli ennalta sovittuihin kohteisiin. HelsinkiMissio saa toimintoihinsa myös julkista rahoitusta, jota valvotaan tarkasti.

Mitä yksinäisyys on?

Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä ja pitkittyessään se on stressitila, joka sairastuttaa sekä psyykkisesti että fyysisesti. Vaikka yksinäisyys aiheuttaa alakuloa sekä psyykkistä ja fyysistä pahoinvointia, se on selvästi eri asia kuin masennus ja sairaudet.

Yksinäisyys on eri asia kuin yksin olo – yksinäisyys ei ole ikinä toivottua.

Sosiaalisessa yksinäisyydessä tärkeät ihmissuhteet ja verkostot puuttuvat tai ovat vähäisiä. Emotionaalisessa yksinäisyydessä ihmissuhteiden määrää olennaisempaa on niiden laatu – se, että koemme yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta olemassa olevissa sosiaalisissa suhteissamme.

Myös läheisten ihmisten ympäröimänä voi kokea yksinäisyyttä. Yksinäisyyden tunne viestii  yhteenkuuluvuuden tarpeesta. Sen voi nähdä myös hälytysmerkkinä siitä, että tärkeä ihmissuhde  on uhattuna tai ettemme ole tulleet nähdyksi ja kuulluksi haluamallamme tavalla sosiaalisissa suhteissa.

Yksinäisyyttä kokee jokainen jossain vaiheessa, se kuuluu elämään ja kertoo tarpeesta tulla kohdatuksi. 

Miltä nuorten kokema yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne näyttävät 
tutkimusten valossa?

Kymmenen prosenttia suomalaisista kärsii pitkäkestoisesta yksinäisyydestä, joka monesti alkaa jo lapsuudessa. Suomalaisista lapsista ja nuorista noin10–30 % kokee toistuvaa yksinäisyyttä.

Vuonna 2023 toteutetun School to Belong -yksinäisyyskyselyn mukaan 14 % nuorista kokee haitallista yksinäisyyttä oppilaitoksessaan ja heistä 41 % ei koe voivansa vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen.

Haitallista yksinäisyyttä kokevat nuoret tunnistavat yksinäisyyden liittyvän mielenterveysongelmiin, sekä lisäävän väsymystä, ärtymystä ja keskittymisen vaikeuksia oppitunnilla.

Pitkittynyt yksinäisyys heikentää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä terveyttä, heikentää kykyä oppia ja integroitua osaksi yhteisöjä ja lisääsyrjäytymisen, itsetuhoisuuden, väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä