Lähetysseuran ulkomaantyö uudistuu

Suomen Lähetysseura käy tänä syksynä läpi monia muutoksia. Lähetysseuran ulkomaantyö uudistuu, talous- ja hallinto-osastot yhdistyvät ja myös kotimaassa toimivia tiimejä yhdistellään. Tavoitteena on selkeyttää johtamisjärjestelmää, siirtää enemmän päätösvaltaa työalueille sekä keventää hallintoa. Uudistusten taustalla on myös taloudellisia haasteita, joiden takia uudistuksissa Lähetysseurasta joudutaan yt-neuvottelujen tuloksena irtisanomaan korkeintaan 22 ihmistä.

– Ulkomaantyön uudistus oli suunnitelmissa jo ennen kuin koronavuosi pahensi taloushaasteitamme. Nyt pyrimme rakentamaan uutta samalla, kun joudumme tekemään vähennyksiä. Tilanne ei ole sellainen kuin olisimme toivoneet, ja luopuminen arvokkaista osaajista tulee olemaan äärimmäisen raskasta, sanoo toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.

– Uskomme kuitenkin, että tilanne paranee pian – ja näemme muutoksessa myös mahdollisuuksia parantaa lähetystyön edellytyksiä ja toteuttaa perustehtäväämme nykyistä tehokkaammin.

Nykyinen ulkomaantyön organisaatiomalli on ollut voimassa vuodesta 2012. Niin Suomessa kuin maailmalla on sen jälkeen tapahtunut paljon muutoksia, eikä organisaatiomalli toimi enää parhaalla mahdollisella tavalla.

– Nykyinen organisaatio on rakentunut pitkälle sen mukaan, mistä tulee työn rahoitus: kirkollinen työ, kehitysyhteistyö, rauhantyö. Työn laatu on sinänsä ollut hyvää, mutta työstä on ollut vaikea välittää yhtenäistä kokonaiskuvaa. Seurauksena on ollut myös esimerkiksi päällekkäistä raportointia, sanoo ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen.

Uusi organisaatio korostaa ulkomaisen työn kokonaisuuden yhteistä suunnittelua, tekemistä, raportointia ja hallintoa riippumatta siitä, onko kyseessä seurakuntien rahoittama kirkollinen työ tai ulkoministeriön rahoittama kehitysyhteistyö tai rauhantyö, joita usein tehdään samojen kirkkokumppanien kanssa maailmalla.

Päätöksenteko lähemmäs kumppaneita

Ulkomaantyön perusteet ja työn sisältö säilyvät ennallaan, eikä yhteistyökumppaneiden tai työskentelymaiden määrä olennaisesti muutu. Työalueita tulee jatkossa olemaan viisi nykyisen yhdeksän sijasta: Latinalainen Amerikka ja kiinalainen alue säilyvät omina työalueinaan. Itäinen ja eteläinen Afrikka yhdistetään. Läntinen Afrikka, Lähi-itä ja Pakistan muodostavat yhden työalueen, samoin Kaakkois- ja Etelä-Aasian alueet ja Nepal. Kuluvan strategiakauden, eli vuoden 2022 loppuun asti työ jatkuu vielä myös Venäjällä, Virossa ja Ranskassa, mutta sen jälkeen lähetystyötä suunnataan Euroopan ulkopuolelle esimerkiksi Aasian pienten vähemmistökirkkojen tukemiseen. Päätöksentekoa siirretään myös enemmän työalueille, lähemmäs kumppaneita.

– Lähetysseurassa on aina painotettu yhteistyökumppanien vahvaa roolia ja tarpeita köyhissä maissa, mutta päätöksenteko on kuitenkin ollut hyvin Helsinki-vetoista. Projektihallintoa ja raportointia on tehty niin työalueilla kuin Helsingissä, mutta tulevaisuudessa sitä tehdään enemmän työalueilla, Norjanen sanoo.

Lähetysseurassa ulkomaantyötä tehdään jatkossa yhden yhteisen ohjelman kautta ja työn kokonaisuudessa näkyvät tulevaisuudessa erityisesti kolme teemaa.

– Ensimmäinen teema pitää sisällään teologisen koulutuksen ja kirkkojen vahvistamisen mukaan lukien kirkkojen uusia ihmisiä tavoittava työ ja raamatunkäännöstyö. Toinen teema on diakonia ja kehitys, kolmas rauha ja sovinto. Tavoitteena on tehdä jatkossa vieläkin enemmän Lähetysseuran näköistä työtä uskon, toivon ja lähimmäisenrakkauden puolesta, Norjanen sanoo.

Uusia nimityksiä johdossa

Lähetysseuran organisaatiouudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että ulkomaanosaston johtonimitykset on tehty ja uusi talous- ja hallintojohtaja valittu. Uuden hallinto- ja talousosaston johtajaksi on valittu oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Tarja Larmasuo, joka on toiminut Lähetysseuran hallintojohtajana ja ollut Lähetysseuran palveluksessa vuodesta 2000.

 – Lähetysseuran henkilöstön osaamista ja motivaatiota tukemalla sekä johtamista kehittämällä vahvistamme työyhteisöä, henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista tämän raskaan muutosprosessin jälkeen. Toimintaamme kehitetään tuloksellisesti, ja hallinnon on oltava kevyttä, Larmasuo sanoo.

Ulkomaanosaston apulaisjohtajaksi on valittu pastori, FM, TM Pia Kummel-Myrskog, Kirkko ja teologia -teeman päälliköksi pastori, TM Tero Massa, Diakonia ja kehitys -teeman päälliköksi FM Katri Leino-Nzau ja Rauha ja sovinto -teeman päälliköksi YTM Kristiina Rintakoski. Uusilla työalueilla johtotehtävissä toimivat YTM Teressa Juhaninmäki (Itäinen ja eteläinen Afrikka), FM Janetta Vettenranta, (Läntinen Afrikka, Lähi-itä ja Pakistan), TM Olli Pitkänen (Etelä- ja Kaakkois-Aasia) ja FT Arja Koskinen (Latinalainen Amerikka). Vaikka ensimmäinen rekrytointivaihe on nyt takana, rekrytointi ulkomaantyön tehtäviin jatkuu vielä marraskuussa ja uuden organisaatiomallin mukaan aletaan toimia ensi vuoden alusta.

– Organisaatiouudistuksella Lähetysseura näyttää, että on 161-vuotiaanakin edelleen kykenevä vetreään toimintaan, vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja tuomaan työn 2020-luvulle, samalla kuitenkin pitäen kiinni lähetystyön ytimestä ja omasta identiteetistään. Koen suurena etuoikeutena, kun saan olla mukana tässä muutosprosessissa ja mielenkiinnolla odotan, mitä uudenlaisia tuloksia ja mahdollisuuksia tästä syntyy itäisen ja eteläisen Afrikan alueella, sanoo Tansaniassa työskentelevä Juhaninmäki.  

Suomen Lähetysseura