Uuden testamentin UT2020 käännös on julkaistu

UT2020 julkaistiin torstaina 22.10. osoitteessa Raamattu.fi/ut2020 sekä Piplia-sovelluksessa. Audioversio löytyy Piplia-sovelluksesta näyttelijä Krista Kososen lukemana.

UT2020 on kansainvälisesti tarkasteltuna raamatunkäännöstyön uranuurtaja, sillä se on ensimmäinen raamatunkäännös, joka on tehty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjälle, sekä ensimmäinen käyttäjäkeskeinen raamatunkäännös. UT2020 on tarkoitettu kaikenikäisille, jotka haluavat lukea Uutta testamenttia puhelimesta.

Vuonna 1992 julkaistu Kirkkoraamattu säilyttää asemansa virallisena suomennoksena.

”UT2020 on suomennettu 2020-luvun ihmisille, jotka arjessaan elävät jo täysin digimaailmassa. Käännös on kuitenkin tehty virallisen käännöksen rinnalle, ei korvaamaan sitä,” sanoo UT2020-projektin vetäjänä toiminut Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari.

Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen.

Tekstin muotoilua on ohjannut myös se, että sen tulee toimia samaan aikaan sekä luettuna, puhuttuna että kuultuna. Nykyisellään netistä ladattavat Raamatut on ensin laadittu kirjaksi ja sitten viety jaeltavaksi verkkoon. Näin toimien digitaalisuus on pelkkä jakelukanava, kun taas UT2020:ssa digitaalisuus on sisäänrakennettuna käännöksen kieleen.

Ekumeeninen ohjausryhmä oli aktiivinen

UT2020-käännöksen on tehnyt iso joukko akateemisesti ansioituneita asiantuntijoita. Pipliaseuran kuusihenkisessä projektiryhmässä työskentelivät päätoimisesti eksegeetti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija Tuomas Juntunen. Käännöstyön ekumeeninen ohjausryhmä luki ja kommentoi tekstiä prosessin alusta loppuun asti. Ohjausryhmään kuului kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija Helsingin yliopistosta. (Tekijätiedot: ks. linkki tiedotteen lopussa.)

Kaikkiaan käännöstyö vei 2,5 vuotta. Projekti- ja ohjausryhmän säännölliset, päivän kestävät ja kunkin käännösjakson päättäneet tapaamiset linjasivat käännöstyötä. Samalla niissä keskusteltiin vilkkaasti keskeisistä teologisista käsitteistä sekä tekstin tyylistä ja varmistettiin, että suomennos on uskollinen alkukielen merkityksille.

UT2020:ssa merkityksiä on kauttaaltaan häivytetty mahdollisimman vähän uskonnollisten erityistermien tai vanhojen, yleiskielelle vieraiden sanojen taakse.

”Ihmisillä on oikeus tietää, mitä alkuteksti todella sanoo. Valtaosa Uudesta testamentista on tavallista kieltä. Vanhahtavaa erityiskieltä on vain muutamissa jaksoissa. Jeesus ei siis puhunut ’raamattua’,” Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila muistuttaa.

Uudessa käännöksessä esimerkiksi termi ”vanhurskaus” käännetään asiayhteydestä riippuen oikeudenmukaisuutena, oikeamielisyytenä tai syyttömyytenä. Vastaavasti ylkä, ruumenet ja muut nykykielelle harvinaiset sanat on käännetty uusin ilmaisuin.

Käännös on kuitenkin rikasta suomen kieltä: tekstissä on muun muassa enemmän erilaisia sanamuotoja kuin vuoden 1992 käännöksessä.

Käyttäjän kielentaju ohjasi kääntämistä

Projektin aluksi Pipliaseuran työryhmä käytti aikaa taustatutkimusten läpikäymiseen ja uudenlaisten käännösperiaatteiden luomiseen. Pipliaseurassa kehitetty lähestymistapa soveltaa käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallia raamatunkääntämiseen ja samalla ratkoo, miten antiikin tekstiä voi kääntää nykysuomalaisille puhelimiin.

Käyttäjäkeskeisessä kääntämisessä ajatellaan läpi prosessin sitä, mikä on vastaanottajalle ymmärrettävää ja luontevaa kieltä. UT2020:n kääntämistä on ohjannut nykysuomalaisten, etenkin 15–25-vuotiaiden kielentaju. Kuvitteellinen mallilukija ”Elisa” on parikymppisen lukijan prototyyppi ja käännösvaiheen apuväline, joka luotiin erilaisten tutkimusten pohjalta. Johtava kysymys on ollut: ”Mitä Elisa tästä ajattelisi?”

Kohderyhmä ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan 20-vuotiaisiin, vaan UT2020 on tarkoitettu kaikenikäisille. Käyttäjiä yhdistää halu lukea Uutta testamenttia puhelimesta.

Yksi kantavista tavoitteista on ollut vuoropuhelu ja lukijoiden kielentajun tunteminen. Lähes 3 000 testaajaa antoi palautetta kääntämisen eri vaiheissa. Palaute vaikutti tekstien viimeistelyyn.

Krista Kosonen luki UT2020:n

Audioversion Piplia-sovellusta varten luki näyttelijä Krista Kosonen. Kososen mielestä käännöstä ei käännetty niin, että se karkottaisi perinteisempiä lukijoita.

”Teksti soljuu hyvin. Kyllä tämä uusi käännös on helppotajuisempi. Uusi testamentti on yleissivistävä. Vaikka ei olisi niin kiinnostunut itse uskonnosta, olen sitä mieltä, että tätä kannattaa lukea ja kuunnella. Esimerkiksi vertauskuvat ja tarinat ovat mieltä ja sydäntä avaavia.”

Kosonen kuvailee lukukokemusta sellaiseksi, että se olisi saanut jatkua vaikka ikuisuuden.

Uusi testamentti 2020:n rahoittivat Kirkkohallitus ja Suomen Pipliaseura. Vähemmistökirkot osallistuivat kuluihin omien edustajiensa resurssikulujen muodossa.

Suomen Pipliaseura