Kirkon diakoniatyöntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka auttavat monissa kriiseissä.

Apua elämän kriiseihin

Uutislistaukseen

kuvituskuva kyselystutkimukseen kirkon merkityksestä

Perinteet ja kirkolliset toimitukset tärkeitä kirkon jäsenille

27.1.2020 15.07

Suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin. Tämä ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselystä, jossa tiedusteltiin kirkon jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Kirkon jäsenyydessä arvostetaan perinteitä ja kirkollisia toimituksia

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 68,6 %:n osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaavat jäsenluvut olivat 69,7 % eli 3 848 000 henkilöä.

Osallistuminen kaste-, hää- tai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa (76 %) kirkon jäsenistä. Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella.

Kirkon rooli yhteiskunnassa koetaan tärkeänä

Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän perusteeseen voi kuulua kirkon ottama rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja epäkohtiin puuttujana, mutta myös kirkon tekemä työ heikompiosaisten auttamiseksi. Reilut 40 prosenttia kirkon jäsenistä piti kirkon uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön tärkeitä syinä jäsenyydelle.

Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen on kyselyn mukaan edelleen kohtalaisen vahvaa. Yli puolet jäsenistä (53 %) ei ole ajatellut kirkosta eroamista. Ikäsidonnaiset erot ovat kuitenkin huomattavia: yli 65-vuotiaista noin neljännes oli vahvasti jäsenyyteen sitoutuneita, kun alle 40-vuotiailla osuus oli seitsemän prosentin luokkaa. Kirkosta eroamista harkitsevia ja jäsenyyteen heikoimmin sitoutuneita oli neljäsosa jäsenistä, mutta alle 30-vuotiaista lähes 40 prosenttia.

Yli 30-vuotiaat ovat suurin kirkkoon liittyjien ikäryhmä

Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 16 200 henkilöä, ja noin 56 000 suomalaista luopui kirkon jäsenyydestä. Aiempien vuosien tapaan kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat (32 % eronneista), kun taas liittyjissä 30–39-vuotiaat (26 % liittyneistä) olivat suurin ikäryhmä.

Vuoden 2019 aikana alle 1-vuotiasta 28 352 sai kasteen. Kirkon jäsenistä kuoli 43 856.

Vuoden 2018 lopussa kirkkoon liittyneitä oli vastaavasti 16 700, kirkon jäsenyydestä erosi noin 58 000 henkilöä. Kastettuja oli 30 892 ja kuolleita 44 700.

Gallup Ecclesiastica -kyselyyn vastanneilta 15 ikävuoden jälkeen kirkkoon liittyneillä keskeisimmät liittymissyyt ovat samat, jotka motivoivat jäseniä kuulumaan kirkkoon: kirkolliset toimitukset (42 % ratkaiseva), kirkollisten juhlapyhien kristillinen perinne (29 %) ja kirkon roolin kokeminen tärkeäksi yhteiskunnassa (21 %). Uskoon liittyvät syyt nousivat kirkkoon liittymisen syinä tärkeämmiksi kuin kirkon auttamistyö.

Kirkosta eronneilla eroamisen syistä usko on edelleen keskeinen jakava tekijä. Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen olivat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista. Jonkin verran eroamisen ratkaisevista syistä ovat lisääntyneet eri mieltä oleminen jostakin kirkon päätöksestä tai kannanotosta (28 %) ja kirkon suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan (21 %).

Kirkon viestintä