uskottu toivottu rakastettu teksti ja seurakuntavaalit suomen ev.lut kirkko teksti punaoranssilla pohjalla

Seurakuntavaalit Akaan seurakunnassa 2022

Akaan seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, johon kuuluu 27 joka neljäs vuosi yleisillä vaaleilla valittua jäsentä.

Seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet eli luottamushenkilöt. He suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa sekä päättävät monista keskeisistä seurakunnan hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista.

Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi. 

Voit vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon osallistumalla seurakuntavaaleihin ja tekemällä aloitteita. 

Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt

Seurakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleissa äänestetään kirkon ja sen seurakuntien tulevaisuudesta valitsemalla luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa voi äänestää 16 vuotta täyttänyt ja ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt kirkon jäsen.

Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään vuonna 2026. Seurakuntavaaleissa 2022 valitut Akaan seurakunnan uudet kirkkovaltuutetut kaudelle 2023 - 2026 ovat seuraavat:

Seurakuntavaalien äänestysprosentti Akaassa oli 12,9

Seurakuntien vaalilautakunnat ovat vahvistaneet vuoden 2022 vaalien tulokset. Valtakunnallinen äänestysprosentti on 12,7. Edellisissä vaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 14,4.  Äänioikeuttaan käyttäneistä noin 62 prosenttia äänesti ennakkoon. 
 
Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä on 57 vuotta. Keski-ikä nousi noin vuodella viime vaaleihin verrattuna. Nuoria alle 30-vuotiaita valituista on 4,5 prosenttia. Puolet luottamushenkilöistä on iältään 50–70-vuotiaita. Naisia valituista luottamushenkilöistä on 54 %, miehiä 42 %. Sukupuolitiedon saattoi jättää myös tyhjäksi. Uusia luottamushenkilöitä on lähes puolet valituista (48,9 %), kuten viime vaaleissakin (49,5 % vuonna 2018). 
 
Puoluepoliittisten valitsijayhdistysten osuus edustajapaikoista pieneni. Kirkkovaltuustojen vaalissa puolueiden listoilta valittiin viidesosa luottamushenkilöistä, seurakuntaneuvostojen vaalissa vain yhdeksän prosenttia. Puolueista Keskusta on edelleen yleisin (8 %), tämän jälkeen Kokoomus (4 %) ja SDP (4 %). Muista taustaryhmistä Tulkaa kaikki –liike sai neljä prosenttia edustajapaikoista, lähes samaan ylsivät myös vanhoillislestadiolaisten valitsijayhdistykset.

Äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa oli kolme miljoonaa suomalaista, heistä äänioikeuttaan käytti noin 380 000 äänestäjää.

“Seurakuntavaalien äänestysprosentti on ollut koko nykymuotoisten seurakuntavaalien ajan alle 20 prosenttia. 1990-luvulla äänestysaktiivisuus laski 13 prosenttiin, mutta nousi sen jälkeen useissa vaaleissa. Äänestysprosentti on muissakin pohjoismaisissa kansankirkoissa ollut vastaavissa lukemissa ja myös muualla on käyty keskustelua siitä, miten edustavuus toteutuu tässä tilanteessa”, kertoo johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä.

Aktiivisimmat äänestäjät Taivalkoskella ja Kinnulassa

Korkeimmat äänestysprosentit ovat Lapuan (16,3 %) ja Oulun (15,4 %) hiippakunnissa ja matalimmat Mikkelin (10,9 %) ja Helsingin (9,7 %) hiippakunnissa. Aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Oulun hiippakuntaan kuuluvasta Taivalkosken seurakunnasta sekä Lapuan hiippakuntaan kuuluvasta Kinnulasta. Molemmissa äänestysprosentti oli 36. Yli 30 prosentin äänestysaktiivisuuteen pääsivät Kaskinen (35 %), Reisjärvi (35 %), Perho (35 %), Punkalaidun (34 %), Kustavi (34 %), Toivakka (33 %) ja Luoto (31 %).

Suurimmissa, yli 30 000 äänioikeutetun seurakunnissa, aktiivisimmat äänestäjät olivat Seinäjoella, jossa äänestysprosentti oli 17. Kaikista seurakunnista matalin äänestysprosentti oli Mikkelin hiippakuntaan kuuluvassa Lauritsalan seurakunnassa, jossa äänestämässä kävi vain neljä prosenttia äänioikeutetuista.

Nuorten äänestysinto oli vaisua

Nuorten, 16–17-vuotiaiden, äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin missään aiemmissa vaaleissa. Se oli nyt alle seitsemän prosenttia (8,4 % v. 2018). Alhainen äänestysprosentti oli ennakoitavissa jo ehdokasasetteluvaiheessa, sillä alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus oli vain 6,2 % ja se oli alhaisempi kuin 12 vuoteen. Vuonna 2010 nuorten saadessa äänioikeuden seurakuntavaaleissa nuorista 15,3 prosenttia kävi äänestämässä. Tuolloin vaalikampanja oli erityisesti nuorille suunnattu ja ensimmäinen äänestyskerta aktivoi monia nuoria.  

Tänä vuonna aktiivisimmin nuoret äänestivät Lapuan, Oulun ja Porvoon hiippakunnissa, joissa äänestysaktiivisuus oli muutenkin korkeinta. Nuoret äänestivät innokkaimmin Punkalaitumella (48 %), Kurikassa (33 %) ja Taivalkoskella (32 %).  Kaikki seurakunnat eivät merkinneet erikseen nuorten äänestysprosenttia.  

“Yksi äänestyspaikoista oli koulu eli Punkalaitumen yhtenäiskoulu. Punkalaidun on pieni paikkakunta ja rippikoulun sekä isoskoulutuksen kautta on saatu viriteltyä nuorisotyötä viime vuosina. Tällä on ollut vaikutusta nuorten erinomaiseen äänestysprosenttiin. Nuoret ovat tulleet tietoisiksi, että hekin voivat vaikuttaa seurakunnassa, Punkalaitumen vt. kirkkoherra Auni Kaipia iloitsee.

“Nuoria kävi paljon äänestämässä porukoissa sekä sisarustensa kanssa. Ehdokasasettelu oli monipuolinen, ja ehdokkaana oli myös lukiolainen. Hienoa, että nuoret haluavat osallistua seurakunnan toimintaan ja kehittää sitä. Nuorista on kasvamassa tulevaisuuden vaikuttajia”, seurakuntapastori Raili Suviranta Taivalkoskelta kommentoi.

Seurakuntavaaleissa valittiin noin 7 500 luottamushenkilöä 354 seurakuntaan nelivuotiskaudelle 2023─2026. Ehdokkaita oli yhteensä noin 14 300. Sopuvaalit järjestettiin 44 seurakunnassa.

Kirkon viestintä

Ota yhteyttä:

Tiia Lehtonen
Seurakuntapastori
tiia.lehtonen@evl.fi
050 564 3613
Sontulantie 1
37800 Akaa