Uutislistaukseen

Koronavuonna yksilön kohtaaminen korostui – kirkosta eroaminen väheni

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2020 lopussa noin 3 743 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 67,6 %:n osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaava jäsenluku oli 3 792 000 henkilöä eli 68,6 % väestöstä.

kastepuussa puisia lintuja ja lasten nimiä

Viialan kirkon kastepuu

Koronapandemia näkyi kokoavan toiminnan ja yksilön kohtaamisten tilastoissa

Maaliskuusta 2020 alkaen monia seurakuntien toimintamuotoja jouduttiin rajoittamaan. Eniten rajoitukset näkyivät retkien ja leirien osallistujamäärissä, jotka vähenivät alle puoleen edellisen vuoden lukemista. Myös musiikkitilaisuuksien osallistujamäärät pienenivät alle puoleen. Ehtoollisjumalanpalvelusten osallistujamäärät vähenivät neljänneksellä, mutta sanajumalanpalvelusten osallistujien määrä kasvoi hieman verkkolähetysten ansiosta.

Koronavuoden aikana yksilöiden kohtaamisissa tavoitettiin lähes 1,4 miljoonaa henkilöä vuonna 2020: puhelin- ja verkkokeskusteluissa (443 000) kolminkertainen määrä ja ruokakassien jakeluissa (309 000) yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Kirkosta eronneita aiempaa vähemmän

Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 18 100 henkilöä. Kirkkoon liittyjissä oli poikkeuksellisen paljon eli noin 3 400 alle 1-vuotiasta, joiden kastetilaisuutta siirrettiin myöhempään ajankohtaan koronatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia. Heidät on siis ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu.

Noin 48 100 suomalaista erosi kirkon jäsenyydestä. Eronneiden määrä on edeltäviä vuosia merkittävästi pienempi. Kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat (33 % eronneista), kun taas liittyjissä 30–39-vuotiaat (23 % liittyneistä) olivat suurin ikäryhmä.

Vuoden 2020 aikana kasteen sai 24 900 alle 1-vuotiasta. Kirkon jäsenistä kuoli 45 200.

Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja kirkollisten juhlapyhien kristillisiin perinteisiin. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä myös kokee kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kirkosta eronneista lähes puolet kokee eroamispäätökselleen ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen ovat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista.

Vuoden 2019 lopussa vastaavasti kirkkoon liittyneitä oli noin 16 200, kirkon jäsenyydestä erosi 56 000 henkilöä, kastettuja oli 28 300 ja kuolleita 43 800.

Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn toteutti Taloustutkimus marraskuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 4065 suomalaista.

Kirkon viestintä

5.2.2021 13.16