Mistä ripari muodostuu?

Rippikoulu ei koostu pelkästään leiristä tai opetusjaksosta. Ennen varsinaisen rippikoulun alkua kokoonnutaan useamman kerran yhdessä. Tätä sanotaan seurakuntayhteysjaksoksi. Näissä tapaamisissa tutustutaan muihin ryhmäläisiin, työntekijöihin ja seurakunnan toimintaan. Edessä on uusia kokemuksia, mukavia kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä. Rippikoulu kestää siis noin puolen vuoden ajan.
 

Erilaiset riparivaihtoehdot

Rippikoulun voi käydä monella eri tavalla. Mietithän tarkasti yhdessä huoltajiesi kanssa, mikä voisi olla paras tapa juuri sinulle rippikoulun käymiseen.

Leirimuotoiselle riparille osallistuminen onnistuu helpoiten, jos sinulla on seuraavanlaisia taitoja ja valmiuksia:

  • pystyt noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja aikuisten antamia ohjeita
  • pystyt toimimaan isommassakin ryhmässä
  • pystyt majoittumaan ja nukkumaan muiden kanssa samassa huoneessa. Myös pesutilat ja wc:t saattavat olla muidenkin kuin sinun käytössäsi
  • oma terveydentilasi on riittävästi hallinnassa niin, etteivät oireet kuormita liikaa sinua, kavereitasi, isosia tai työntekijöitä
  • sinulla on seuraavat perustaidot: luku- ja kirjoitustaito, kellon tunteminen, kyky huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta, omatoiminen ja riittävä syöminen
  • pystyt olemaan osan päivästä ilman puhelinta (ei koske esim. verensokerin seurantaa tms.)
  • sinulla ei ole päihdeongelmaa etkä käytä nikotiinituotteita

Leirin aikataulu on melko tiivis ja riparipäivät sisältävät yhteistä keskustelua, yhdessä tekemistä ja kokemista sekä leikkimistä ja pelailemista.

Tarjoamme myös muita vaihtoehtoja käydä ripari kuin leiriripari. Jos sinulla on leiritaidoissa ja -valmiuksissa vielä puutteita, mutta haluaisit osallistua leirille, kerrottehan tilanteesta ilmoittautumisen yhteydessä. Voimme yhdessä miettiä, miten osallistuminen onnistuisi. Joskus on hyvä vaihtoehto siirtää riparin käyminen seuraavaan vuoteen tai ilmoittautua riparille, jossa pystytään paremmin ottamaan yksilöllisiä tarpeita huomioon.

Jos käy koulua pienryhmässä, sopii pienryhmämuotoinen ripari usein leiririparia paremmin. Myös yksityisriparin käyminen on mahdollista. Se tarkoittaa sitä, että rippikoulun sisältöjä käydään läpi kahdestaan papin kanssa, yksilöllisesti sovitun sisällön ja aikataulun mukaan.

 

Turvallisuus ja riparin järjestyssäännöt

Akaan seurakunnan ripareilla turvallisuus on yhteinen asia. Jokaisesta leiristä laaditaan turvallisuusasiakirja, ja leirin alussa käydään yhdessä läpi tärkeimmät turvallisuusohjeet.

Ilmoittautumisen yhteydessä huoltaja täyttää nuoren terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot, kuten allergiat, sairaudet, lääkitykset, uimataidon sekä mahdolliset tuen tarpeet. Tiedot auttavat meitä järjestämään jokaiselle nuorelle mahdollisimman turvallisen ja hyvän riparikokemuksen.

Tietoja käsitellään luottamuksellisesti, ja niitä näkevät vain rippikoulun ohjaajat. Tietoja ei anneta muille nuorille tai isosille, ellei nuori ja huoltaja niin erikseen toivo. Ilmoittautumistiedot poistetaan, kun niitä ei enää tarvita.

Ripari on kiusaamisvapaa ja turvallinen tila. Leirillä jokaisella on oikeus fyysiseen, henkiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen turvallisuuteen. Kiusaamista, häirintää, syrjintää, väkivaltaa, varastamista tai toisen nolaamista ei hyväksytä. Jos jokin asia huolestuttaa tai oma olo tuntuu turvattomalta, siitä kannattaa kertoa ohjaajalle mahdollisimman varhain.

Riparin järjestyssäännöt

  • Leirillä noudatetaan ohjaajien ohjeita, yhteistä päiväohjelmaa, aikatauluja ja yörauhaa.
  • Ohjaajien on aina tiedettävä, missä leiriläiset ovat. Leirialueelta ei saa poistua ilman lupaa.
  • Uimaan tai vesille mennään vain ohjaajien luvalla ja valvonnassa.
  • Päihteet, tupakkatuotteet, nuuska, sähkötupakka, alkoholi, huumausaineet sekä energiajuomat eivät kuulu riparille.
  • Toisten omaa rauhaa kunnioitetaan. Huoneisiin, pesutiloihin ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä tilanteissa toimitaan niin, ettei kenenkään yksityisyys tai turvallisuus vaarannu.
  • Yhteisistä tiloista ja tavaroista pidetään huolta. Jos vahinko sattuu, siitä kerrotaan ohjaajalle heti.
  • Jos sääntöjä ei noudateta, asiasta keskustellaan nuoren ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Vakavissa tilanteissa ripari voidaan keskeyttää.

 

Valokuvaus- ja videointilupa

Seurakunnan eri toiminnoissa ja tapahtumissa otetaan valokuvia ja videotallenteita, joita käytetään seurakunnan viestintätarkoituksissa ja toiminnan dokumentoinnissa jälkipolville. Valokuvia ja videotallenteita käytetään kirkon arvojen mukaisesti. Mikäli valokuvaus- ja videointilupa sallitaan nuoren kohdalla, niin seurakunta saa tämän luvan nojalla käyttää korvauksetta valokuvia ja videotallenteita seurakunnan toiminnasta kerrottaessa, kuten toimintaa esittelevissä painotuotteissa, seurakunnan nettisivuilla ja some-kanavissa tai toimintakertomuksessa. Aineistoa voidaan luovuttaa myös medialle seurakuntaa koskevia juttuja varten. Muutoin valokuvia ja videotallenteia ei luovuteta kolmansille osapuolille.

Valokuvia ja videotallenteia säilytetään 2 vuotta kuvauspäivämäärästä. Seurakunnan historiankirjoituksen näkökulmasta arvokkaaksi arvioitu materiaali voidaan arkistoida pysyvästi.

Kuvausluvan voi antaa 15 vuotta täyttänyt henkilö itsestään. Alle 15 vuotiaan lapsen kuvausluvan antaa hänen huoltajansa.

Lisätietoja valokuvista ja videotallenteista sekä niiden käytöstä:
Tuulikki Moisio viestintäasiantuntija
tuulikki.moisio@evl.fi tai 040 668 5249
seurakunnan tietosuojaselosteet: akaanseurakunta.fi/info-ja-asiointi/tietosuojaseloste-akaan-seurakunta

 

Konfirmaatio


Rippikoulumatka päättyy konfirmaatiomessuun, joka on koko seurakunnan yhteinen juhla. Konfirmaatiossa rukoillaan nuorten puolesta, pyydetään Jumalan siunausta heidän elämäänsä ja iloitaan yhdessä tärkeästä elämänvaiheesta. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa, ja heidät siunataan alttarin äärellä. Kummi tai muu nuorelle tärkeä läheinen kutsutaan yleensä mukaan siunaamaan nuorta yhdessä rippikoulun työntekijöiden kanssa.

Konfirmaatiomessussa vietetään ehtoollista. Konfirmaation jälkeen nuori voi käydä itsenäisesti ehtoollisella ja toimia kummina. Lisäksi 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu seurakunnan jäsen voi asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Rippikoulun käyminen on myös edellytys kirkolliselle avioliittoon vihkimiselle.

Konfirmaation lopussa nuoret saavat rippikoulutodistukset, ja messusta lähdetään takaisin arkeen siunattuina ja rohkaistuina. Rippikoulun voi käydä myös ilman konfirmaatiota, mutta silloin konfirmoiduille kuuluvat oikeudet eivät tule voimaan. Konfirmaatio edellyttää kastetta ja kirkon jäsenyyttä. Jos nuorta ei ole kastettu tai hän ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, seurakunnasta ollaan yhteydessä kotiin ja sovitaan kasteen järjestämisestä sekä kirkkoon liittymisestä.