Arkkipiispa Tapio Luoma vaatii vaalivuoden lähestyessä poliittisilta päättäjiltä huomiota siihen, miten ihmisarvopuhe toteutuu käytännössä. "Meidän tulee voida odottaa, että ihmisarvoinen elämä myös toteutuu kaikille."

Julkinen keskustelu suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta vilkastuu, kun valmistautuminen ensi kevään eduskuntavaaleihin käynnistyy. Yhteiskuntamme tulevaisuutta muokkaavia päätöksiä linjataan nyt.
"Vaalivuoden lähestyessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä ja miten yhteiskunnan tulevaisuudesta ja yhteisestä vastuustamme puhutaan. Ihmisarvopuheessa on pyrittävä tarkkuuteen ja konkreettisuuteen", arkkipiispa toteaa puheenvuorossaan.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma julkaisi 23.9. puheenvuoron ihmisarvosta. Puheenvuoro pohjautuu aiemmin tällä viikolla julkaistuun Ihmisarvobarometri 2026:n otsikolla Hyvää yhteiskuntaa etsimässäLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Ihmisarvobarometri nostaa esiin ihmisarvovajeen

Kuluneella viikolla Helsingin Diakonissalaitos julkaisi tuoreeseen tutkimusaineistoon perustuvan Ihmisarvobarometri 2026:n. Arkkipiispan mukaan suomalaisten kesken vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että ihmisarvoisen elämän toteutuminen on tärkeää kaikille. Samalla tunnistetaan yhteinen kokemus siitä, ettei ihmisarvoinen elämä toteudu Suomessa vielä jokaisen kohdalla. Barometrissa käytetään tästä ilmaisua "ihmisarvovaje".

Poliitikoilla on vahva mandaatti puolustaa heikompia

Arkkipiispan mukaan Ihmisarvobarometri 2026 osoittaa suomalaisten toivovan, että valtiolla olisi jatkossakin keskeinen rooli heikommassa asemassa olevien ihmisten turvaajana. Tämä antaa poliittisille päätöksentekijöille puoluekannasta riippumatta vahvan mandaatin edistää ihmisarvoisen elämän toteutumista.
"Poliittisten puolueiden soisi tuovan esiin, millaisilla käytännön ratkaisuilla ne aikovat edistää linjauksiinsa sisältyviä, ihmisarvon kunnioittamiseen kannustavia kirjauksia", arkkipiispa toteaa.

Arkkipiispa varoittaa myös sitomasta ihmisarvoa ihmisen sosiaaliseen tai yhteiskunnalliseen asemaan.
"Vaarana on unohtaa, että ihmisarvoisen elämän tulisi toteutua jokaiselle."

Kristillisen ihmiskäsityksen mittarina sen käytännön seuraukset

Julkisessa keskustelussa viitataan toisinaan ihmisarvon ja kristillisen ihmiskäsityksen väliseen erityiseen yhteyteen. Arkkipiispan mukaan myös tällaisia viittauksia on arvioitava niiden käytännöllisten seurausten näkökulmasta.
"Tulee kysyä, mitä ja kenen hyvää kristilliseen ihmiskäsitykseen vetoamisella ajetaan."

Arkkipiispa muistuttaa, ettei kirkko ole historiansa aikana aina onnistunut toimimaan ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Kristillinen ihmiskuva tarjoaa kuitenkin edelleen vahvan perustan yhdenvertaiselle kohtelulle.
"Kristillinen ihmiskäsitys sisältää ymmärryksen siitä, että ihmisen kyky tavoitella hyvää on rajallinen. Ihmisellä on taipumus tavoitella asioita, joita hän pitää omasta näkökulmastaan hienoina ja arvokkaina. Luterilainen opetus vastaa tähän korostamalla, että katse tulisi kääntää juuri siihen, mikä inhimillisellä arvoasteikolla näyttää vähäpätöiseltä."

Hiljaisten äänien kuunteleminen on yhteinen tehtävä

Arkkipiispan mukaan kristillinen perinne kutsuu kiinnittämään huomiota niihin ihmisiin ja näkökulmiin, jotka jäävät helposti syrjään julkisessa keskustelussa.
"Tämä opetus ohjaa kuuntelemaan julkisessa keskustelussa hiljaisempia ääniä – ja joskus myös sitä, mikä jää kokonaan sanomatta."

Hän korostaa, että ihmisarvoisen elämän toteutumisessa ei ole kysymys enemmistön, vahvimpien tai arvostetuimpien oikeuksista, vaan kaikkien oikeuksista