Akaan seurakunnan 20.5.2026 järjestämään infotilaisuuteen käynnissä olevista kiinteistöhankkeista osallistui nelisenkymmentä kiinnostunutta. Tilaisuus järjestettiin Kylmäkosken kirkossa.

Akaan ja Viialan kirkkoja sekä Akaan hautausmaan huoltorakennusta koskevista hankkeista olivat kertomassa niiden suunnittelusta vastaavien yritysten edustajat.

Tilaisuus aloitettiin Toijalassa sijaitsevasta Akaan hautausmaan huoltorakennuksesta, joka on edennyt jo lähes toteuttamisvaiheeseen. Uudisrakennuksen rakentaminen alkaa elokuussa. Rakennuttajakonsultti Aarni Ala-Korpi Granlund Oy:stä kertoi, että rakennuksen on tarkoitus valmistua jo vuodenvaihteessa, ja vihertöitä myöten hanke on valmis toukokuussa 2027. 

Huoltorakennus on kooltaan 168 neliömetriä yhdessä tasossa sisältäen mm. hautaustoimiston, taukotilan kokoustekniikalla varustettuna, työntekijöiden pukuhuoneet peseytymismahdollisuuksineen, yleisö-wc:n ja konehallin.

Akaan kirkon kuntoa ja muutostarpeita kartoitettu monipuolisesti

Akaan kirkon peruskorjaus- ja muutostilahankkeesta oli kertomassa ratkaisuliiketoiminnan johtaja Lauri Tuohimaa FinProma Oy:stä. Tuohimaan mukaan hanke on vielä hyvin alkuvaiheessaan, mutta sen pohjaksi on tehty mm. kuntotutkimuksia, rakennushistoriaselvitys sekä kartoitettu laajasti työntekijöiden ajatuksia toiminnallisista tarpeista. Myös aiempien vuosien ja vuosikymmenien kuntotutkimuksiin ja remontteihin on tutustuttu tarkkaan.

Tuohimaa kertoi, että selvityksissä ovat nousseet selkeästi esiin mm. vanhentunut talotekniikka ja tietojärjestelmät sekä toiminnalliset muutostarpeet. Myös kirkon katossa ja julkisivussa on korjaustarpeita. Seurakunnan taloudelliset raamit tulevat luonnollisesti määrittelemään toteutettavien muutosten mittasuhteet.

Henkilöstön esiintuomat toiminnalliset muutostarpeet Akaan kirkossa liittyvät esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja toiminnallisuuteen mm. sakastissa, alttarialueella ja kuoriosassa sekä urkuparvella. Kirkkosalin jonkin osan muuttamista monikäyttöiseksi on myös toivottu.

Kun yleisöltä kysyttiin kirkon hyvistä puolista ja ongelmakohdista, positiivisina asioina nousivat esiin mm. kirkon kauneus, valoisuus, maalaukset, tilojen laajuus sekä hyvä kuuluvuus. Ongelmakohtina mainittiin raskaat ulko-ovet, puutteelliset wc-tilat ja esteettömyyden haasteet. Muutosta toivottiin myös siihen, että pappi voisi toimittaa jumalanpalvelusta kasvot seurakuntalaisiin päin, jolloin myös kuuluvuus paranisi.

Viialassa suunnitelmat muuttuivat alkuperäisestä radikaalisti

Viialan kirkon hankesuunnitelmaa esittelivät rakennuttamisjohtaja Marko Yli-Rantala A-Insinööreiltä ja pääsuunnittelija, arkkitehti Kalevi Näkki ARCO Architecture Companystä.

Yli-Rantala selvitti, että Viialan kirkon suunnittelun lähtökohdat muuttuivat oleellisesti, kun kävi ilmi, että 50-luvun ja 80-luvun osien korjaaminen tulisi niiden huonokuntoisuuden takia erittäin vaikeasti toteutettavaksi ja kalliiksi. Taloudellisten raamien puitteissa suunnittelussa päädyttiin kirkkosalin korjaamiseen ja muuttamiseen monitoimitilaksi, jolloin nykyiset 50- ja 80-luvun osat purettaisiin.

50-luvun osan paikalle kirkon yhteyteen rakennettaisiin noin 80 neliön laajennusosa, joka myös toimisi monikäyttötilana. Uudisosaan sijoittuisi ensisijaisesti lasten tila, esteetön wc ja aulatila. Liikuteltavien lasiseinien ansiosta tiloja voitaisiin tilapäisesti yhdistellä ja käyttää esim. konserteissa lisäyleisötilana. 

Kirkkosalista poistettaisiin penkit, ja niiden tilalle tulisi siirreltäviä tuolirivistöjä ja irtotuoleja. Kirkon takaosaan sijoittuisi pöytäryhmiä, jolloin tila voisi toimia myös seurakuntasalina. Myös pienimuotoisia keittiötiloja on toivottu kirkon yhteyteen, ja niiden suunnittelu on vielä kesken. 
Kirkon huonokuntoinen lattia on tarpeen uusia perustuksia myöten, jotta vältytään maakosteuden kulkeutumiselta sisäilmaan.

”Vaikka suunnitelmia jouduttiin muuttamaan radikaalisti alkuperäisiin odotusarvoihin nähden, nyt valmistuneessa hankesuunnitelmassa toiminnalliset tarpeet on pystytty huomioimaan. Hankkeen on mahdollista tulla hyväksi sekä teknisiltä että toiminnallisilta edellytyksiltään”, Marko Yli-Rantala uskoi.

Yhteenvetona kirkkohankkeista hallintojohtaja Joonas Juntunen totesi, että molempia edistetään samanaikaisesti. Erilaiset lausunto- ja lupamenettelyt ratkaisevat kuitenkin sen, missä tahdissa ne etenevät. Hankkeista antavat lausuntonsa mm. kirkkohallitus ja museovirasto. Suunnitelmat tulevat aikanaan tietysti myös seurakunnan luottamushenkilöille päätöksentekoon. 

Päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen

Joonas Juntunen korosti tilaisuutta avatessaan, että tavoitteena on turvata Akaan seurakunnan toimintaedellytykset, kirkot ja taloudellinen kantokyky pitkälle tulevaisuuteen.

Juntusen mukaan seurakunnassa on jouduttu viime vuosina tekemään myös vaikeita ratkaisuja, jotta merkittäviä investointeja voidaan ylipäätään viedä eteenpäin. Päättäjät ovat linjanneet, että ratkaisuja tehdään kirkot edellä: kirkot halutaan säilyttää, pitää käytössä ja uudistaa niin, että ne palvelevat nykyistä monipuolisemmin seurakunnan toimintaa.

”Näissä hankkeissa painottuvat sekä rakennusten kunnon turvaaminen että tilojen toiminnallisuuden parantaminen, jotta kirkot palvelisivat seurakuntalaisia mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Samalla hankkeissa joudutaan sovittamaan yhteen suojeluun liittyviä tavoitteita, käytännön toiminnallisia tarpeita ja tiukkaa taloudellista harkintaa.”

Hallintojohtaja totesi, että hankkeita on pyritty rajaamaan huolellisesti välttämättömiin tarpeisiin, mutta kustannuksia ovat nostaneet rakentamisen kallistuminen ja kiinteistöjen ennakoitua heikompi kunto. Illan tarkoituksena olikin käydä avoimesti läpi, missä vaiheessa suunnittelu tällä hetkellä on ja kuulla seurakuntalaisten näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Seurakuntalaisia tullaan pitämään ajan tasalla hankkeiden edistymisestä.
 

Kylmäkosken kirkossa pidettyyn kiinteistöinfoon osallistui nelisenkymmentä kiinnostunutta.

Hankkeiden suunnittelijat ja seurakunnan edustajat yhteiskuvassa: vasemmalta Lauri Tuohimaa, Marko Yli-Rantala, Joonas Juntunen, Aarni Alakorpi, Leena Sorsa ja Kalevi Näkki.