Itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 järjestettiin Akaan sankarihaudoilla Toijalassa, Viialassa ja Kylmäkoskella muistotilaisuudet seppeltenlaskun, puheiden ja musiikin merkeissä sekä itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset kaikissa kirkoissamme.

Alla on luettavissa Akaan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja emeritus Jari Rantasen puhe, jonka Akaan sankarihautausmaan muistotilaisuudessa Toijalassa luki Paavo Helenius.

Viialassa puheen piti Timo-Pekka Koivuniemi, Akaan Reserviupseerikerho ja Kylmäkoskella Sanna Jaakola, Akaan Reserviupseerikerho.

* * * * *
Itsenäisyyspäivän puhe Akaan sankarihautausmaalla 6.12.2025 / Jari Rantanen:

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat, itsenäisyyspäiväämme juhlivat akaalaiset. 

Tänään, itsenäisyyspäivänä, seisomme yhdessä sankarihautausmaan hiljaisessa arvokkuudessa. Tämä paikka, nämä nimet, nämä muistomerkit – ne kertovat tarinaa rohkeudesta, uhrauksista ja rakkaudesta omaa maata kohtaan. Me emme ole täällä vain juhlimassa, vaan muistamassa. Me emme ole täällä vain puhumassa, vaan kiittämässä.

Mikä on itsenäisyys?

Itsenäisyys tarkoittaa kykyä ja oikeutta päättää omista asioista ilman ulkoista pakkoa tai toisen osapuolen määräysvaltaa. Se on oikeus rakentaa yhteiskuntaa omien arvojemme pohjalta, vaalia kulttuuriamme ja puhua omaa kieltämme. Itsenäisyys edellyttää myös vastuun ottamista: vastuuta puolustaa vapautta, oikeudenmukaisuutta ja toisiamme.

Tämä vastuu ei ole vain historiallinen – se on ajankohtainen. Tänä päivänä, kun Euroopassa käydään sotaa, itsenäisyyden merkitys korostuu entisestään. Ukrainassa taistellaan vapauden puolesta – aivan kuten isoisämme taistelivat täällä Suomessa vuosikymmeniä sitten. Pelkkä taistelu ei välttämättä Ukrainassa riitä. Koko Euroopan kannalta on tärkeää, että Ukrainassa saavutetaan oikeudenmukainen rauha. Siksi on huolestuttavaa, että Ukraina ei ole kaikilta osin rauhanneuvotteluissa osapuolena. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on puolustaa omaa maata ja sen oikeuksia – ja kuinka vaarallista on, jos suurvallat päättävät muiden puolesta.

Vuonna 1945, toisen maailmansodan lopulla, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton johtajat – Roosevelt, Churchill ja Stalin – päättivät Euroopan jaosta suurvaltojen vaikutuspiireihin. Täällä Suomi liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin ja tässä päätöksessä itsenäisen Suomen mielipidettä ei kuunneltu. Tänään meillä on mahdollisuus tehdä toisin. Meillä on mahdollisuus puolustaa jokaisen kansan oikeutta päättää omasta kohtalostaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on todennut, että Ukraina on ollut aina omaleimainen ja oman identiteetin omaava valtio. Tämä korostaa Ukrainan historiallista ja kulttuurista identiteettiä sekä sen pyrkimystä säilyttää itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa. Meidän tulee seistä Ukrainan rinnalla – ei vain poliittisesti, vaan myös inhimillisesti.

Suomi on ollut itsenäinen valtio vuodesta 1917. Itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta, jolloin muistetaan Suomen itsenäistymistä Venäjästä. Se on juhla, jolloin voidaan tuntea ylpeyttä siitä, että meillä on oma maa, oma lippu ja oma kulttuuri. Se on juhla, jolloin voidaan tuntea yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.

Mutta itsenäisyys ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys. Se on saavutettu kovalla työllä ja suurilla uhrauksilla. Itsenäistymisen jälkeen 1918 käyty sota, talvisota, jatkosota ja Lapin sota ovat esimerkkejä siitä, kuinka suomalaiset ovat puolustaneet maataan ja sen vapautta. Sotiemme veteraanit ansaitsevat erityisen kiitoksen ja kunnioituksen heidän rohkeudestaan ja uhrauksistaan. Uhrauksista joutuivat kärsimään veteraanien lisäksi heidän lähipiirinsä ja koko kansa. Veteraanien tarina ei ole vain menneisyyttä – se on osa meitä.

Meidän tehtävämme on muistaa sotiemme veteraaneja. Meidän tehtävämme on kertoa heidän tarinansa uusille sukupolville, jotta vapauden arvo ei koskaan unohdu. Meidän tehtävämme on elää niin, että heidän uhrauksensa ei ollut turha.
 
Hyvät kuulijat,

Suomen menestys perustuu pitkälti sen kansalaisten osaamiseen, ahkeruuteen ja yhteishenkeen. Meillä on korkea elintaso, hyvä koulutusjärjestelmä, toimiva terveydenhuolto ja vahva sosiaaliturva. Meidän tulee jatkossakin panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, jotta voimme säilyttää kilpailukykymme ja hyvinvointimme.

Meidän tulee olla aktiivinen toimija maailman politiikassa ja edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Meidän tulee puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä – myös silloin, kun se vaatii meiltä rohkeutta.

Tänään, kun laskemme seppeleen sankarivainajien muistomerkille, teemme sen hiljaisuudessa. Mutta tuo hiljaisuus puhuu. Se kertoo kiitollisuudesta, kunnioituksesta ja lupauksesta. Lupauksesta, että me emme unohda. Lupauksesta, että me jatkamme heidän työtään. Lupauksesta, että Suomi pysyy vapaana.

Lopuksi haluan siteerata presidentti Sauli Niinistöä, joka on viisaasti todennut: "Itsenäisyys ei ole vain menneisyyden saavutus, vaan se on jatkuva tehtävä ja vastuu." Tämä ajatus kiteyttää kaiken. Itsenäisyys ei ole valmis – se on elävä. Se vaatii meiltä jokaiselta osallisuutta, rohkeutta ja rakkautta.

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille. Eläköön Suomi – vapaa, vahva ja yhteinen.