Kuva: Tampereen tuomiokirkko

Akaan seurakunnan sunnuntaina 24.8. järjestämä kirkkoretki Tampereelle tarjosi paljon nähtävää ja ajateltavaa kolmessa hyvin mielenkiintoisessa kohteessa: Tampereen tuomiokirkossa, Aleksanterin kirkossa ja Vanhassa kirkossa.

Tutustumisretket kirkkoihin kiinnostavat: osallistujia retkellä oli jälleen bussin täydeltä, kuten alkukesän kirkkoretkellä Sastamalaan. 

Juhlallisessa ja jykevässä tuomiokirkossa osallistuimme messuun, jonka toimitti seurakuntapastori Monika Viitala. Messun jälkeen saimme suntio Timo Lehdolta mielenkiintoisen alustuksen kirkon historiaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen kiehtovien tarinoiden kautta.

Lars Sonckin suunnittelemaa ja taidemaalareiden Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin kuvittamaa kirkkoa ei suotta kutsuta yhtenäistaideteokseksi. Erikoisuutena on mm. se, että kaikki kuvat alttaritaulua myöten ovat seiniin maalattuja teoksia, eivät tauluja. Esimerkiksi Enckellin alttarifresko, Simbergin alastomat köynnöspojat sekä kattoholvin käärme ovat herättäneet ihmisten keskuudessa monenlaisia tulkintoja ja aikalaiskeskusteluja. Vaikuttavia ovat myös Simbergin Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha -teokset.

Kuva: Tampereen tuomiokirkon saarnatuoli

Kuva: Tampereen tuomiokirkon alttarifresko, Magnus Enckellin maalaama.
 

Kuva: Hugo Simbergin maalaamat alastomat köynnöspojat, joiden kerrotaan olevan tamperelaisia. Kuva kiertää kirkkosalia, ja köynnöstä kannattelee yhteensä 12 poikaa.

Kastepuu lumoaa vieraat Aleksanterin kirkossa

Kuva: Aleksanterin kirkko Hämeenpuiston liepeillä.

Tuomiokirkosta matkamme jatkui ruokailutauon jälkeen Hämeenpuistoon Aleksanterin kirkkoon ja lopuksi keskustorilla olevaan Vanhaan kirkkoon. Retken yhtenä teemana oli tutustuminen kirkkojen monikäyttöratkaisuihin, joita näissä kahdessa kirkossa on toteutettu ennakkoluulottomasti ja varsin laajastikin.

Tsaari Aleksanteri II:n mukaan nimetyssä kirkossa katseen vangitsi kuitenkin ensimmäiseksi moderni toteutus kastepuusta. Taiteilija Maija Kovarin muutama vuosi sitten tekemässä kastepuussa nimeltä ’Puu, joka suojaa’ on paikat 10.000 messinkiselle lehdelle, joihin kaiverretaan kastetun lapsen nimi ja syntymävuosi. Kastepuu veti puoleensa meidänkin retkiryhmäämme kuin magneetti ihmettelemään taideteoksen toteutusta. Nimilehtiä ei oteta kastepuusta pois, kuten yleensä on tapana, vaan ne jäävät puun lehvästöön pysyvästi, ja paikkojen arvioidaan riittävän ainakin sadaksi vuodeksi.

Kuva: Aleksanterin kirkon kastepuu.

Kuva: Aleksanterin kirkon kastepuu on nähtävyys, joka vetää puoleensa tutkimaan yksityiskohtia.

Kuva: Kastepuun lehdillä näkyvät kastetun lapsen etunimet ja kastevuosi. Kastepuussa arvellaan olevan tilaa kastetuille sadaksi vuodeksi.

Kirkon monikäyttöisyydestä puolestaan ovat esimerkkejä kirkkosalin pääsisäänkäynnin molemmin puolin tehdyt tilat pöytä- ja tuoliryhmineen. Lasiseinät verhoineen antavat tarvittaessa suojaa ja yksityisyyttä luottamuksellisiin tapaamisiin ja keskusteluihin.

Kirkon väli- ja yläkerroksiin on myös sijoiteltu pieniä kokoontumistiloja sekä työskentelypisteitä. Kirkon alla puolestaan sijaitsee krypta eli alasali sekä keittiö ja sosiaalitilat henkilöstölle ja vieraille. 

Kuva: Aleksanterin kirkkoon on pääsisäänkäynnin viereen tehty lasiseinällinen ja verhollinen tila, joka antaa mahdollisuuden rauhalliseen työskentelyyn ja luottamuksellisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa.

Kuva: Myös pienet ryhmät mahtuvat kokoontumaan muutostilassa.

Kuva: Aleksanterin kirkossa vahtimestari Tami Soininen esitteli kirkon alakertaan tehtyä kryptaa, alasalia.

Vanhassa kirkossa jokainen neliö on otettu käyttöön

Keskustorilla sijaitsevassa Vanhassa kirkossa on näistä kolmesta kirkosta eniten - ainakin kokoonsa nähden - muutettu kirkkosalia monikäyttöiseksi. 2020-luvun alun remontissa poistettiin pääovien edestä penkkirivejä, ja niiden paikalle saatiin ajanmukaiset keittiö- ja saniteettitilat. Keittiön edustalle on sijoiteltu tuoleja ja pöytiä kahvitteluhetkiä varten. 

Kirkkosalin toiselle sivustalle sijoitettiin penkkirivien tilalle lasirakenteinen äänieristetty tila henkilökohtaisia keskusteluja varten ja toiselle sivulle sohva-, pöytä- ja tuoliryhmiä erilaisia kohtaamisia varten.

”Tilamuutosten ansiosta olemme pystyneet järjestämään kirkossa tilaisuuksia monipuolisesti. Aina kun kirkko on auki, myös diakonisella periaatteella toimiva kahvila on auki. Viikolla pystymme pitämään kirkossa myös erilaisia suljettuja ryhmiä, kuten voimavararyhmiä, psykiatrisille nuorille tarkoitettuja ryhmiä sekä erilaista matalan kynnyksen terapiaa nuorille”, kirkkoa esitellyt pastori Kati Eloranta esitteli.

”Voi sanoa, että jokainen neliömetri on tässä kirkossa otettu käyttöön. Koska kirkko on lähes jatkuvasti auki, vahtimestari ei voi aina olla paikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät ovat ottaneet uutta roolia tässä mielessä. Tämä on tietysti edellyttänyt työntekijöiltämme laajempaa ajattelua siitä, että näinkin voi toimia.”

”Myös yhteistyökumppaneille monikäyttötilat ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Tämä taas on edellyttänyt keskinäistä yhteistyötä ja luottamusta välillämme eli sitä, että paikat huolehditaan kuntoon tilaisuuksien jälkeen ja saaduista kirkon avaimista pidetään huolta”, Eloranta kertoi.

Elorannan mukaan muutoksissa on lähdetty liikkeelle kokeilevalla mielellä.

”Jos jokin idea ei toimi, siitä ollaan valmiita luopumaan. Penkkien poistamisessakin sovittiin vuoden koeajasta, että ne palautetaan, jos ratkaisu ei toimi. Palaute muutoksista on kuitenkin ollut hyvin positiivista. Alussa oli paljon keskustelua, mutta epäilijätkin ovat uudet tilat nähtyään todenneet, että muutokset on tehty tyylillä, ja ilme on kaunis ja kodikas. Muutokset on tehty kirkkoa kunnioittaen niin, että ne ovat sopusoinnussa kirkon kanssa.”

Lisäksi todettiin, että seurakunnat eivät toki voi omin päin toteuttaa kirkkotilamuutoksia, vaan suunnitelmia tehdään yhdessä arkkitehtien ja museoviraston kanssa.

Kuva: Pastori Kati Eloranta valmistautuu kirkkosalissa olevassa keittiössä illan tapahtumaan.

Kuva: Myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Mika Pajasmaa ja kirkkoherra Leena Sorsa kokeilivat, miltä tuntuisi palvella kirkkovieraita keittiön tiskin takaa.
 

Kuva: Vanhan kirkon saarnatuolin viereisestä tilasta on poistettu penkkejä ja tilalle on sisustettu viihtyisä kohtaamistila.

Kuva: Vanha kirkko Tampereen keskustorin kupeessa.

* * * * *
Kirkkovierailuilla totesimme, että kirkkoihin tutustumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Näkemistä ja yksityiskohtia riittää, ja niissä on paljon sulateltavaa.

Myös Akaan seurakunnassa ollaan tulevina vuosina isojen kiinteistöratkaisujen edessä. Suunta kiinteistöasioissa on valtakunnallisestikin kohti monikäyttötiloja ja luopumista valtavista kiinteistömassoista. Eri kirkoissa jo toteutetut ratkaisut ja niistä saadut kokemukset antavat näkökulmaa muutoksille omassa seurakunnassa. Tälläkin retkellä nähty ja koettu herätti innokasta keskustelua ja avarsi mieltämme erilaisiin mahdollisuuksiin.

Kiitokset retken järjestelyistä Leena-kirkkoherralle, kyydistä Pasi-kuskille ja opastuksista erinomaisille oppaillemme sekä tietysti osallistujille mielenkiinnosta!

Teksti ja kuvat:
Tuulikki Moisio, viestintäasiantuntija