Kirkkoherra Leena Sorsan saarna piispanmessussa ja virkaan asettamisessa 2.6.2024

ELÄMÄ TÄYNNÄ AARTEITA

Missä ovat sinun elämäsi aarteet? Mitä tai keitä he ovat?  Valtaosa meistä pysähtyi juuri ajattelemaan omia rakkaita ihmisiämme. Tai omaa kotia, kotiseutua, kotimaata. 

Kaikki elämämme tärkeimmät asiat ovat lahjaa, jota emme ole itse ansainneet. Elämämme on täynnä aarteita. Ilo niistä voi olla pitkäikäistä ja syvää, mutta näistä aarteista me joudumme kuitenkin luopumaan. 

Elämämme rikkaudet Kristuksen seuraajina

Päivän raamatunteksteissä meitä rohkaistaankin tarttumaan tärkeimpään, etsimään todellista aarretta.  Tämä aarre on Jeesuksen seuraaminen, sillä se kuljettaa meitä taivaaseen. Jeesuksen seuraaminen merkitsee kuitenkin ristin kantamista, monissa merkityksissään. 

Me kristityiksi kastetut saimme kasteessa otsaamme ja rintaamme ristinmerkin. Meistä tuli ristinkantajia. Tuon näkymättömän ristin kantaminen teki meistä Jeesuksen opetuslapsia. Olemme ristillä pelastettuja, vapaita ja rakastettuja.

Elämä kristittynä on kuitenkin toisinaan ristin kantamista – siis sellaisessa merkityksessä, jossa elämäämme tulee vaikeuksia ja kipua. Ristin kantaminen tarkoitti Jeesuksen sanoissa aitoa valmiutta myös kuolla hänen seuraajanaan. Vaikka me saamme kristittyinä elää monella tavalla turvassa, tiedämme, että kristittynä elämiseen kuuluvat monenlaiset vastoinkäymiset ja taakat. 

Ennen kaikkea ristin kantaminen on tehtävä: se merkitsee valmiutta lähimmäisen auttamiseen. Sen vakavasti ottaminen kuluttaa myös meitä. Se poistaa etuoikeutemme, kutsuu omastamme luopumiseen ja todelliseen työhön toisen ihmisen ja luomakunnan hyväksi.

Ristin kantaminen on kuitenkin ytimeltään lopulta lahjojen vastaanottamista. Jumala antaa meille kaiken avun ja voiman voidaksemme tehdä hänen työtään maailmassa. Nämä aarteet, Jumalan lahjat ja voimanlähteet meille, ovat kuvattuna myös tähän meidän kauniiseen kirkkoomme.

Akaan kirkon katto aarteiden valtakuntana

Katselen usein tämän Akaan kirkon maalauksia. Taiteilija Kalle Carlstedt on maalannut silmiemme eteen kuin muistutukseksi Jumalan meille ristinkantajilleen lahjoittamia aarteita. 

Nämä kirkon keskiosan kattomaalaukset sisältävät ensinnäkin muistutukset neljästä evankeliumista, jotka kertovat meille Jeesuksesta. Sanoma Jeesuksen rakkaudesta ja armosta meitä kohtaan on voimanlähteemme. 

Taivaallista iloa tuovat mukanaan myös nämä enkelit, joilla on jokaisella mukanaan jotakin hyvää. Enkelit lähellä kirkon alttaria kantavat käsissään ehtoollisaineita, leipää ja viiniä. Ne muistuttavat meitä taivaallisesta aarteesta: syntien anteeksiantamuksesta. 

Muutamat enkelit soittavat. Musiikki – kuten jo tänään olemme huomanneet - on suuri lahja ja kuljettaa mukanaan taivaan iloa ja toivoa. 

Merkityksellistä on minusta sekin, että yksi enkeleistä kantaa käsissään viljantähkää. Se muistuttaa meitä siitä, että jokapäiväinen leipämme on Jumalan lahjaa. Me kylvämme, mutta Jumala antaa kasvun.

Muutamat enkelit kantavat käsissään tyhjiä viestinauhoja. Mitä taiteilija mahtoikaan niillä kuvata, en tarkkaan tiedä, mutta minulle ne kertovat rukouksista. Yhteys rakastavaan Jumalaamme on meille yhteinen ja samalla henkilökohtainen turvaverkko, jossa saamme kokea Jumalan läsnäolon ja kosketuksen. 

Ja vielä: tämän kirkon katto on täynnä luomakunnan hehkua, jota Jumala meille lahjoittaa yltäkylläisesti. 

Oman seurakunnan aarteet

Olen tehnyt nyt työtä Akaan kirkkoherrana, ensin sijaisena ja nyt jo vakituisena viranhaltijana yli kahden vuoden ajan. Monet hetket olen pysähtynyt ajattelemaan, minkälaisen rikkauden keskellä saankaan tehdä työtä. Meillä on Akaassa valtavasti Jumalan lahjoittamia aarteita ja rikkautta. Olen itse saanut kokea täällä töitä tehdessäni paljon tukea ja rohkaisua. Vaikka asiat olisivat vaikeita, yhteinen työ ja yhteinen elämä seurakunnassa on kantanut minua. 

Meillä on hyvä työyhteisö, jossa osaavien ihmisten kanssa teemme yhteistä työtä yhteisellä näyllä. Iloitsen joka päivä yhteisömme eteenpäin katsovasta hengestä. Haluan kiittää seurakuntamme vastuunsa loistavasti kantavia luottamushenkilöitä, jotka aidosti haluavat kuljettaa tätä seurakuntaa kohti hyvää tulevaisuutta. Te olette olleet minun tukenani, ja olen kokenut, että katsomme samaan suuntaan. Lisäksi kiitän teitä seurakuntalaisia rukouksistanne, joilla olette kantaneet minua. Sen osalta pyydän: jatkakaa hellittämättä.

Kaiken yllä

Toivon, että muistamme aarteet ja lahjat, joita elämäämme ja seurakuntaamme olemme Jumalalta saaneet. Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Kirkon katon korkeimmassa kohdassa on keltainen kukka. Sitä ympäröi orjantappurakruunu. Minulle tuossa maalauksessa orjantappura, Kristuksen kärsimyksen merkki, puhkeaa suomalaiseen, alkukesän sitkeään ja joskus halveksuttuunkin voikukkaan.

Orjantappura, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman rujo symboli, puhkeaa kukkaan. Sen se tekee myös meidän seurakunnassamme, meidän kirkossamme, myös tänä aikana. Yhdessä meidät on kutsuttu seuraamaan Jeesusta, kantamaan toistemme taakkoja, hoitamaan yhteisiä aarteita ja nauttimaan Jumalan aarteista. Saamme luottaa, että työmme näkyy Jumalan voimasta ja armosta käsin valona ja toivona Akaassa.

Meitä kehotettiin tämän päivän raamatuntekstissä pyrkimään nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Niihin haluan pyrkiä yhdessä teidän kanssanne, kolmiyhteisen Jumalan voimalla. 

Leena, kirkkoherra

Saarnassaan Leena-kirkkoherra kiinnitti huomiota elämän monenlaisiin aarteisiin ja rikkauksiin.

Akaan kirkon kattomaalauksia

Leena-kirkkoherra siunattiin virkaan kätten päälle panemisella.
 

Piispa avustajineen asetti Leena-kirkkoherran virkaan. Vasemmalta Helsingin yliopiston kehittämispäällikkö, pastori TT Jenni Krapu, lääninrovasti Jari Kemppainen, piispa Matti Repo, kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen ja kirkkoneuvoston puheenjohtaja Pasi Kylmälä. 

Piispanmessu keräsi Akaan kirkkoon paljon yleisöä.