Uutislistaukseen

Kirkkovaltuustolla tiistaina 13.2. kaksi kokousrupeamaa

Akaan seurakunnan kirkkovaltuustolla on tiistaina 13.2. hieman tavallisesta poikkeava kokousilta. Samana iltana on kaksi kokousta, joista ensimmäisessä kirkkovaltuutetut äänestävät maallikkoedustajista kirkon ylimpään toimielimeen eli kirkolliskokoukseen sekä Tampereen hiippakuntavaltuustoon.

Illan toisessa kokouksessa käsitellään muut kirkkovaltuuston päätettäväksi tulevat asiat, joita ovat mm. Kumpulan leirikeskuksen myynti ja hautausmaiden hoitosuunnitelma. Tämä kokous on julkinen, eli seurakuntalaiset ovat tervetulleita seuraamaan kokousta, joka alkaa poikkeuksellisesti klo 19 Akaan seurakuntasalissa.


Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit


Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään kirkon oppiin ja työhön sekä lainsäädäntöön, hallintoon ja talouteen liittyviä asioita. Lisäksi kirkolliskokous vastaa kirkon suhteista valtioon sekä muihin kirkkoihin ja järjestöihin. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita.

Hiippakuntavaltuusto on 2-4 kertaa vuodessa kokoontuva hiippakunnan toimielin, jonka tehtävänä on tukea ja edistää kirkon työtä hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Valtuusto esimerkiksi hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion sekä edellisen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lisäksi valtuusto käsittelee sen jäsenten, tuomiokapitulin, kirkkoneuvostojen, yhteisten kirkkoneuvostojen ja seurakuntaneuvostojen sille tekemät aloitteet. Niiden pohjalta valtuusto voi tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.

Hiippakuntavaltuuston lisäksi hiippakunnan hallintoa hoitavat piispa ja tuomiokapituli. Tuomiokapituli valmistelee ja laittaa täytäntöön hiippakuntavaltuuston päätökset. Hiippakuntavaltuustossa on 21 jäsentä, joista 14 on maallikoita ja 7 pappeja.


Toimikausi neljä vuotta


Sekä kirkolliskokouksen että hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Molempien toimielinten jäsenet valitaan hiippakunnittain vaalilla neljän vuoden välein. Maallikkoedustajien vaaleissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Pappisedustajien vaaleissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit.

Kirkolliskokousedustajaksi pyrkivät Akaan seurakunnasta kirkkovaltuutetut Mia Joki ja Pasi Kylmälä. Joki on Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki -ehdokaslistan ehdokkaana ja Pasi Kylmälä Avara kirkko -ehdokaslistan ehdokas. Akaan seurakunnan kirkkoherra Leena Sorsa on pappisehdokkaana Avara kirkko -ehdokaslistalla.

Mia Joki ja Pasi Kylmälä pyrkivät maallikkoehdokkaina myös hiippakuntavaltuustoon. Pappisehdokkaana on akaalainen Kaisa Karema, Vesilahden seurakuntapastori Avara kirkko -ehdokaslistalla.

Ehdokaslistat löytyvät täältä.
 

Kumpulan leirikeskuksen myynti ja hautausmaiden hoitosuunnitelma


Akaan seurakunnan kiinteistöstrategiassa on linjattu, että Kumpulan leirikeskuksesta luovutaan. Leirikeskus on ollut pääsääntöisesti ainoastaan vuokrauskäytössä, ja siellä on ollut hyvin vähän seurakunnan omaa toimintaa. Vuokraustoiminnasta saadut tulot eivät riitä kattamaan leirikeskuksen ylläpitokuluja. 

Leirikeskus on ollut myynnissä Etuovi-palvelussa sekä välitystoimiston sivuilla ja ilmoituksissa. Kumpulasta on tehty sen myynnissä olon aikana yksi ostotarjous, joka on suuruudeltaan 150 000 euroa. Kiinteistön pyyntihinta on ollut 249 000 euroa.

Kirkkoneuvosto on esittänyt valtuustolle, että se hyväksyy Esa Wuorenpään tekemän ostotarjouksen 150 000 euron kauppahinnalla sisältäen kaksi erillistä kiinteistöä (Kumpula 20-427-3-15 ja Kumpula 2, 20-427-4-13). 

Kirkkoneuvoston kokouksessa Hillevi Peltola teki vastaesityksen, että Kumpulaa ei myytäisi tehdyn tarjouksen mukaisella hinnalla, vaan myyntiä jatkettaisiin, jotta saataisiin lähempänä myyntiä oleva tarjous. Myös Mia Joki teki vastaesityksen, että Kumpula laitettaisiin uudestaan myyntiin pienemmällä pyyntihinnalla kevään ajaksi.

Kumpaakaan vastaesitystä ei kannatettu, joten ne raukesivat.
 

Hautausmaan hoitosuunnitelma


Kirkkovaltuusto päättää tiistain kokouksessa myös hautausmaan hoitosuunnitelmasta, jossa määritellään seurakunnalle kuuluva hautausmaiden perushoito ja esitetään hautausmaiden vuosittaiset hoitotoimenpiteet sekä pidemmällä aikavälillä toteutettavat kunnostustyöt. Hautausmaan hoitosuunnitelmalla lisätään hautausmaan hoidon suunnitelmallisuutta. 

Hoitosuunnitelmassa määritellään seurakunnan ja haudanhaltijan vastuut haudan hoidosta. Hautaustoimen vastuulle on hoitosuunnitelmassa määritelty mm. hautausmaan kulkuväylien ja pysäköintialueiden hoito sekä talvikunnossapito, kasvillisuuden hoito, yhteisten muistelupaikkojen ja sankarihautojen hoito sekä seurakunnille palautuneiden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hautojen hoito, hautausmaarakenteiden ja -kalusteiden hoito, sekä puhtaanapito ja jätehuolto. 

Kirkkolain mukaan hautaoikeuden haltija vastaa siitä, että hautaa hoidetaan hautausmaan arvon mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. yksittäisen haudan hoitoa muistomerkkeineen sekä kukille varattua aluetta ja muistelupaikalle tuotuja muistoesineitä. Reunakivellisellä haudalla omaisen vastuulla on hoitaa myös reunakivien rajaama alue. Muistolehtoon, sirottelualueille ja muualle haudattujen vainajien yhteismuistelupaikalle tuotujen yksittäisten kukkien, koriste-esineiden ja lyhtyjen hoidosta vastaavat omaiset.

Akaan seurakunnan kirkkoneuvosto on esittänyt kirkkovaltuustolle hautausmaan hoitosuunnitelman hyväksymistä.

12.2.2024 14.14