Välillinen kirkkoherranvaali saa Akaassa kannatusta

Akaan seurakunnassa on käynnistymässä kirkkoherranvaali kirkkoherra Ali Kulhian irtisanouduttua virastaan 1.8.2023 alkaen. Tuomiokapituli on pyytänyt seurakunnalta lausuntoa kirkkoherranvaalin toimittamisesta sekä viran erityisistä tarpeista 31.7.2023 mennessä.

Akaan seurakunnan kirkkoneuvosto on valinnut kirkkoherran vaalityöryhmän, jonka jäseniä ovat Joonas Juntunen, Kirsi Turunen, Hillevi Peltola, Juhani Salin ja Pasi Kylmälä. Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä kerran, ja sen pohjalta Juhani Salin (pj) esitteli työryhmän näkemyksiä kirkkoherran vaalista. Seurakunnan hallintojohtaja Joonas Juntunen avasi, mitä välitön ja välillinen vaalitapa tarkoittaa.

Kirkkoherra valitaan ensisijaisesti välittömällä vaalilla, jossa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä (kirkkoherran välitön vaali). Kirkkovaltuuston pyynnöstä tuomiokapituli voi kuitenkin päättää, että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto (kirkkoherran välillinen vaali).

Työryhmä välillisen vaalin kannalla

Vaalityöryhmälle muodostui mielipide, jonka mukaan kirkkoherran vaali tulisi toteuttaa välillisenä. Juhani Salin kertoi mieleipiteelle kolme perustetta: valittu hakija vastaa parhaiten asetettuja kriteereitä, edellisten kirkkoherran vaalien alhainen äänestysprosentti ja näin voidaan saavuttaa enemmän potentiaalisia hakijoita virkaan.

Kuulemistilaisuuteen saapuneet seurakuntalaiset käyttivät paljon puheenvuoroja. Viialasta paikalle oli tullut Aarne Mäkelä, joka oli välillisen vaalitavan kannalla.
"Tässä on tullut hyvin esille, miksi on hyvä toteuttaa välillinen vaali. Kun on välitön vaali, on sattumaa kuka tulee ehdolle", Mäkelä totesi.
"Kirkkovaltuusto paneutuu ja perehtyy asioihin ja pystyy parhaiten määrittelemään kriteerit. Vaikka olen demokratian kannalla, kallistun välilliseen vaaliin," hän jatkoi.

Aarne Mäkelä viittasi siihen, että välittömässä vaalissa äänen antamisen peruste voi olla mikä tahansa. Välillisessä vaalissa voidaan tehdä soveltuvuus- ja persoonallisuustestejä toisin kuin välittömässä vaalissa. Lisäksi seurakuntalaiset ovat viime syksynä käydyissä seurakuntavaaleissa saaneet antaa äänensä edustajille päätöksentekoon kirkkovaltuustoon.

Muutamat seurakuntalaiset olivat myös välittömän vaalitavan kannalla. He korostivat kirkkoherran hengellistä johtajuutta sekä toivoivat hyviä saarnoja jumalanpalveluksissa. Ylipäätään kirkkoherran toivottiin jalkautuvan enemmän seurakuntalaisten pariin.

Kaisa Karema oli kuulemistilaisuudessa paikalla kolmen pienen lapsensa kanssa ja hän toivoi seurakunnan huomioivan perheiden tarpeet. 

Seurakunnan kirkkoherran erityisvaatimukset

Kirkkoherran vaalityöryhmä pohti myös niitä erityistarpeita, joita viran hoitaminen Akaassa vaatisi. Työryhmän esityksessä painottui hyvä henkilöstöjohtamien/hallinnollinen osaaminen, kokonaisvaltaisen strategisen hahmottamisen taito ja kyky muutosjohtamiseen.

Muutosjohtaminen kuulosti joiden seurakuntalaisten mielestä negatiiviselta sanalta.
"Muutosjohtamisella voi olla vähän negatiivinen kaiku. Akaan seurakunnan strategiassa lähdetään siitä, että seurakuntalaisia halutaan mukaan toimintaan. Kiinteistöjen osalta on kuitenkin isot muutostarpeet", totesi kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Saila Kallioinen.

Seurakunnan kirkkoherran vaalityöryhmä halusi tuoda esiin myös sen, että kirkkoherra huomioisi ja tukisi kolmen kylän identiteettejä.

Prosessin eteneminen

Kirkkoherran vaalityöryhmä kokoontuu vielä ja antaa oman näkemyksensä tiedoksi 15.6. kokoontuvalle Akaan kirkkoneuvostolle, joka puolestaan tekee vaalitavasta ja erityisvaatimuksista lausunnon 29.6. kokoontuvalle kirkkovaltuustolle. Sen jälkeen Tampereen tuomiokapituli päättää vaalitavasta ja virka tullee auki elokuussa.

Seurakuntalaisille järjestetään syyspuolella kirkkoherraehdokkaiden selvittyä tilaisuus kuulla ja tavata heitä.

Teksti: Jaana Viitakangas-Klemola
Kuva: Tuulikki Moisio