Sanajumalanpalvelus

Jumalanpalvelus suoratoistona Akaan kirkosta 24.5.2020
Pyhäpäivän aihe: Pyhän Hengen odotus Liturgi: Piirto Sirpa Kanttori: Ali-Löytty Heikki Suntio: Poutanen Harri

Virret 124: 704: 715: 923: 568: 122

Kolehti: Lasten ja nuorten koulutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen kehitysmaissa kunnostamalla kouluja, tukemalla paikallisia opettajia ja hankkimalla opetusmateriaaleja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo.

Jumalanpalvelus katsottavissa  suoratoistona Akaan seurakunna YouTube-kanavalla klikkaa tästä
Löytynee myös TV YouTube sovelluksella hakusanalla Akaan seurakunta

YouTube-video

 

 

I JOHDANTO

Alkusoitto

Virsi 124 Käy köyhään sydämeeni

1. Käy köyhään sydämeeni nyt, Henki totuuden.
On siitä kyyneleeni, kun täyttää synti sen.
Ei itku, tuska pestä voi sitä vääryydestä. Sen teet sä, armoinen.

2. Tunnethan köyhyyteni, näin olen avuton.
On kylmä sydämeni, tyhjä ja valoton.
Vaan kylmyyteen ja vaivaan nyt pyydän tulta taivaan, toivoni siinä on.

3. En syntiturmelusta pois sielustani saa.
En tuskaa, ahdistusta voi itse karkottaa.
Tyhjäksi merta luoda ja yöstä päivää tuoda on yhtä vaikeaa.

4. Rukoilen, Herra, yhä: Henkesi lahjoita.
Sytytä valo pyhä, mieleni kirkasta.
Yön usvat aamu voittaa, taas uusi päivä koittaa, saan elää armosta.

Alkusiunaus

Johdantosanat

Yhteinen rippi

Synnintunnustus 704

Taivaallinen Isä. Sain kasteen sinun lapseksesi.
Sinä siirsit minut pimeydestä valoon,  kadotuksen alta taivaan perilliseksi.
En ole kuitenkaan elänyt niin kuin lapsellesi sopii.
En ole kuunnellut ääntäsi enkä totellut tahtoasi.
Jumala, armahda minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.
Pese minut puhtaaksi ja anna kaikki syntini anteeksi.

Synninpäästö

Anteeksiantava ja laupias on Herra.

Hän on kärsivällinen, ja hänen armonsa on suuri.
Niin kuin taivas on korkea maan yllä,

niin on Herran armo suuri
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,

niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra
niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.

Kiitosrukous 715

Rakas taivaallinen Isä.
Kiitos, että annat syntimme anteeksi Jeesuksen tähden.
Auta meitä elämään armosi varassa.

Psalmi (Kertosäe: Rukoilen, Herra, yhä, Henkesi lahjoita.

Herra on minun valoni ja apuni,* ketä minä pelkäisin?
Herra on minun elämäni turva,* ketä siis säikkyisin?
Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun,*
he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
Vaikka sotajoukko saartaisi minut,* sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota,* ei minulla olisi mitään hätää.
Herra, kuule, kun huudan sinua!* Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
Sydämeni muistaa sinun sanasi:* »Etsikää minun kasvojani.»
Herra, minä tahdon etsiä sinua,*  älä kätke minulta kasvojasi!
Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,* sinä olet aina ollut minun apuni.
Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,* sinä Jumalani, sinä auttajani!
Kunnia Isälle ja Pojalle* ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,* iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Päivän rukous

Pyhä Jumala, sinä annat raikkaan veden virrata ja ylläpitää kaikkea elämää,
sinä lähetät tuulet uudistamaan maata.
Virvoita myös meidän sisäistä ihmistämme.
Suo Pyhän Henkesi, Jeesuksen lupaaman auttajan,olla joka päivä luonamme,
niin että näemme huolenpitosi meistä ja opimme ymmärtämään sinun tahtosi.
Abba, Isä. Tapahtukoon näin Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

II SANA

Ensimmäinen lukukappale: 1 Kun. 19:8-13

Elia nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: »Miksi olet täällä, Elia?» Hän vastasi: »Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.» Herran ääni sanoi: »Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.» Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.

Vastaus (urut)

Toinen lukukappale: Apost. 1:12-14

Silloin opetuslapset lähtivät tuolta vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä. He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa: Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.

923 Silmäni aukaise, Jumalani

1. Silmäni aukaise, Jumalani. Kaikki muu turhaa on rinnallasi.
Aamulla noustessa vierelle jää. Liekkisi loistaa, kun yö hämärtää.

2. Viisauden lähde, vie viisauteen. Tietäni ohjaa, kun matkaani teen.
Luottaa voin Isäni rakkauteen. Kätkeydyn suojaasi turvalliseen.

3. Yksin en pystyisi taistelemaan. Voiman ja viisauden sinulta saan.
Heikkojen auttaja voittamaton, ainoa toivoni sinussa on.

4. Valta ja suosio jää päälle maan. Perinnön taivaassa sinulta saan.
Aarteeni kallein nyt luonasi on. Lahjoitat rauhan ja tuot sovinnon.

5. Oi kirkkain aurinko, ihmeellinen! Valaista täällä jo voit sydämen.
Silmäni aukaise, osoita tie. Luoksesi taivaaseen perille vie.

*Evankeliumi

Evankeliumi: Joh. 7:37-39

Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: »Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan.» Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu.

Tämä on pyhä evankeliumi.

Saarna

*Uskontunnustus (Credo)

S Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen, pyhän, yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Virsi 568 Oi, kuinka kevät säteilee

1. Oi, kuinka kevät säteilee elämän riemuaan!
Maa onnellinen iloitsee ja loistaa puvussaan, ja loistaa puvussaan.

2. Sinua, Luoja, ylistän taas kevään voimasta.
Teet työsi ihmeteltävän ja siunaat luotuja, ja siunaat luotuja.

3. Tuot ilmi jumalalliset ja jalot ihmeesi.
Myös kylmät, kuolleet sydämet luot, Herra, uudeksi, luot, Herra, uudeksi.

4. Oi uskon pyhää hehkua ja kukkaa rakkauden
ja rukouksen tuoksua! Soi riemu laulujen, soi riemu laulujen.

5. Tee, Luoja, Henki, ihmeesi näin myöskin minussa.
Voimalla armonlähteesi nyt minut uudista, nyt minut uudista.

III RUKOUS

Yhteinen esirukous

Ilmoitukset

E Taivaallinen Isä, kiitos siitä,
että saamme tulla luoksesi kuin lapset.
Tulemme ilojemme ja taakkojemme kanssa.
Kiitos, että saamme erilaisine kokemuksinemme
kuulua sinun perheeseesi.

E Muistamme yksinäisiä ja hylättyjä.
Anna meille herkkyyttä kuulla heidän viestejään.
Auta meitä kohtelemaan toisiamme
huomaavaisesti ja kärsivällisesti.
Muistamme niitä, joita elämäntilanne ahdistaa,
ja huoli ja pelko musertaa.
Rukoilemme sinua niiden puolesta,
jotka uupuvat työssä ja kiireessä.

E Koko maa on täynnä lahjojasi.
Me rukoilemme niiden puolesta,
jotka eivät näe sinun hyvyyttäsi.
Huudamme niiden puolesta,
joille maailma on karu autiomaa
ja elämä jatkuvaa taistelua.
Auta meitä kantamaan heidän taakkojaan,
koska kuulumme samaan ihmiskuntaan.

E Rukoilemme valtaa käyttäville viisautta
nähdä jokaisen elämän korvaamaton arvo.
Avaa niiden silmät, jotka eivät huomaa vastuutaan,
niiden korvat, jotka eivät kuule maan hiljaisten ääntä.
Vapauta meidät itsekkyydestä ja oman edun tavoittelusta,
kun teemme päätöksiä.

E Sinä olet läsnä elämän kaikilla alueilla.
Näet lapsen, joka lepää äitinsä sylissä,
nuoren, joka etsii itseään ja omaa paikkaansa,
aikuisen, jota painaa vastuu elämästä,
vanhuksen, jonka voimat vähenevät ja joka kärsii yksinäisyydestä,
kaikki lähimmäisemme, joiden puolesta rukoilemme nyt hiljaa.

(hiljaisuus)

Me rukoilemme kuoleville ikuista rauhaa ja lepoa.

E Jumala, sinä lohdutat meitä kuin äiti lastaan,
kuin isä sinä suljet meidät syliisi.
Me jätämme itsemme elämässä ja kuolemassa sinun hoitoosi.

Isä meidän (Pater noster) 805

IV PÄÄTÖS

*Ylistysvirsi 122

1. Luojansa sanasta sai valon maailma, yö autio.
Vaan tähden syntinsä maa on niin hämärä.
Taas sana lähetä kuin aurinko.

2. Teit uuden luomistyön, kun kuoleman ja yön löit, Jumala.
Näin, Jeesus, päivän loit, sokeille valon soit,
vangeille toivon toit, armahtaja.

3. Helluntain tuulien, sen valon, liekkien taas tulla suo.
Suveesi saapuvaan suo havahtua maan.
Sen tuskaan vaikeaan valkeus tuo.

4. Oi kolmiyhteinen Jumala ikuinen, muuttumaton.
Nyt yli maailman suo loistaa sanoman
Kristuksen, voittajan. Hän toivo on.

*Päätössiunaus

L Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille
ja olkoon teille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne
ja antakoon teille rauhan.
Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Päätössoitto

I JOHDANTO

Alkusoitto

Virsi 124 Käy köyhään sydämeeni

1. Käy köyhään sydämeeni nyt, Henki totuuden.
On siitä kyyneleeni, kun täyttää synti sen.
Ei itku, tuska pestä voi sitä vääryydestä. Sen teet sä, armoinen.

2. Tunnethan köyhyyteni, näin olen avuton.
On kylmä sydämeni, tyhjä ja valoton.
Vaan kylmyyteen ja vaivaan nyt pyydän tulta taivaan, toivoni siinä on.

3. En syntiturmelusta pois sielustani saa.
En tuskaa, ahdistusta voi itse karkottaa.
Tyhjäksi merta luoda ja yöstä päivää tuoda on yhtä vaikeaa.

4. Rukoilen, Herra, yhä: Henkesi lahjoita.
Sytytä valo pyhä, mieleni kirkasta.
Yön usvat aamu voittaa, taas uusi päivä koittaa, saan elää armosta.

Alkusiunaus

Johdantosanat

Yhteinen rippi

Synnintunnustus 704

Taivaallinen Isä. Sain kasteen sinun lapseksesi.
Sinä siirsit minut pimeydestä valoon,  kadotuksen alta taivaan perilliseksi.
En ole kuitenkaan elänyt niin kuin lapsellesi sopii.
En ole kuunnellut ääntäsi enkä totellut tahtoasi.
Jumala, armahda minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.
Pese minut puhtaaksi ja anna kaikki syntini anteeksi.

Synninpäästö

Anteeksiantava ja laupias on Herra.

Hän on kärsivällinen, ja hänen armonsa on suuri.
Niin kuin taivas on korkea maan yllä,

niin on Herran armo suuri
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,

niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra
niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.

Kiitosrukous 715

Rakas taivaallinen Isä.
Kiitos, että annat syntimme anteeksi Jeesuksen tähden.
Auta meitä elämään armosi varassa.

Psalmi (Kertosäe: Rukoilen, Herra, yhä, Henkesi lahjoita.

Herra on minun valoni ja apuni,* ketä minä pelkäisin?
Herra on minun elämäni turva,* ketä siis säikkyisin?
Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun,*
he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
Vaikka sotajoukko saartaisi minut,* sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota,* ei minulla olisi mitään hätää.
Herra, kuule, kun huudan sinua!* Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
Sydämeni muistaa sinun sanasi:* »Etsikää minun kasvojani.»
Herra, minä tahdon etsiä sinua,*  älä kätke minulta kasvojasi!
Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,* sinä olet aina ollut minun apuni.
Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,* sinä Jumalani, sinä auttajani!
Kunnia Isälle ja Pojalle* ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,* iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Päivän rukous

Pyhä Jumala, sinä annat raikkaan veden virrata ja ylläpitää kaikkea elämää,
sinä lähetät tuulet uudistamaan maata.
Virvoita myös meidän sisäistä ihmistämme.
Suo Pyhän Henkesi, Jeesuksen lupaaman auttajan,olla joka päivä luonamme,
niin että näemme huolenpitosi meistä ja opimme ymmärtämään sinun tahtosi.
Abba, Isä. Tapahtukoon näin Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

II SANA

Ensimmäinen lukukappale: 1 Kun. 19:8-13

Elia nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: »Miksi olet täällä, Elia?» Hän vastasi: »Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.» Herran ääni sanoi: »Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.» Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.

Vastaus (urut)

Toinen lukukappale: Apost. 1:12-14

Silloin opetuslapset lähtivät tuolta vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä. He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa: Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.

923 Silmäni aukaise, Jumalani

1. Silmäni aukaise, Jumalani. Kaikki muu turhaa on rinnallasi.
Aamulla noustessa vierelle jää. Liekkisi loistaa, kun yö hämärtää.

2. Viisauden lähde, vie viisauteen. Tietäni ohjaa, kun matkaani teen.
Luottaa voin Isäni rakkauteen. Kätkeydyn suojaasi turvalliseen.

3. Yksin en pystyisi taistelemaan. Voiman ja viisauden sinulta saan.
Heikkojen auttaja voittamaton, ainoa toivoni sinussa on.

4. Valta ja suosio jää päälle maan. Perinnön taivaassa sinulta saan.
Aarteeni kallein nyt luonasi on. Lahjoitat rauhan ja tuot sovinnon.

5. Oi kirkkain aurinko, ihmeellinen! Valaista täällä jo voit sydämen.
Silmäni aukaise, osoita tie. Luoksesi taivaaseen perille vie.

*Evankeliumi

Evankeliumi: Joh. 7:37-39

Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: »Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan.» Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu.

Tämä on pyhä evankeliumi.

Saarna

*Uskontunnustus (Credo)

S Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen, pyhän, yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Virsi 568 Oi, kuinka kevät säteilee

1. Oi, kuinka kevät säteilee elämän riemuaan!
Maa onnellinen iloitsee ja loistaa puvussaan, ja loistaa puvussaan.

2. Sinua, Luoja, ylistän taas kevään voimasta.
Teet työsi ihmeteltävän ja siunaat luotuja, ja siunaat luotuja.

3. Tuot ilmi jumalalliset ja jalot ihmeesi.
Myös kylmät, kuolleet sydämet luot, Herra, uudeksi, luot, Herra, uudeksi.

4. Oi uskon pyhää hehkua ja kukkaa rakkauden
ja rukouksen tuoksua! Soi riemu laulujen, soi riemu laulujen.

5. Tee, Luoja, Henki, ihmeesi näin myöskin minussa.
Voimalla armonlähteesi nyt minut uudista, nyt minut uudista.

III RUKOUS

Yhteinen esirukous

Ilmoitukset

E Taivaallinen Isä, kiitos siitä,
että saamme tulla luoksesi kuin lapset.
Tulemme ilojemme ja taakkojemme kanssa.
Kiitos, että saamme erilaisine kokemuksinemme
kuulua sinun perheeseesi.

E Muistamme yksinäisiä ja hylättyjä.
Anna meille herkkyyttä kuulla heidän viestejään.
Auta meitä kohtelemaan toisiamme
huomaavaisesti ja kärsivällisesti.
Muistamme niitä, joita elämäntilanne ahdistaa,
ja huoli ja pelko musertaa.
Rukoilemme sinua niiden puolesta,
jotka uupuvat työssä ja kiireessä.

E Koko maa on täynnä lahjojasi.
Me rukoilemme niiden puolesta,
jotka eivät näe sinun hyvyyttäsi.
Huudamme niiden puolesta,
joille maailma on karu autiomaa
ja elämä jatkuvaa taistelua.
Auta meitä kantamaan heidän taakkojaan,
koska kuulumme samaan ihmiskuntaan.

E Rukoilemme valtaa käyttäville viisautta
nähdä jokaisen elämän korvaamaton arvo.
Avaa niiden silmät, jotka eivät huomaa vastuutaan,
niiden korvat, jotka eivät kuule maan hiljaisten ääntä.
Vapauta meidät itsekkyydestä ja oman edun tavoittelusta,
kun teemme päätöksiä.

E Sinä olet läsnä elämän kaikilla alueilla.
Näet lapsen, joka lepää äitinsä sylissä,
nuoren, joka etsii itseään ja omaa paikkaansa,
aikuisen, jota painaa vastuu elämästä,
vanhuksen, jonka voimat vähenevät ja joka kärsii yksinäisyydestä,
kaikki lähimmäisemme, joiden puolesta rukoilemme nyt hiljaa.

(hiljaisuus)

Me rukoilemme kuoleville ikuista rauhaa ja lepoa.

E Jumala, sinä lohdutat meitä kuin äiti lastaan,
kuin isä sinä suljet meidät syliisi.
Me jätämme itsemme elämässä ja kuolemassa sinun hoitoosi.

Isä meidän (Pater noster) 805

IV PÄÄTÖS

*Ylistysvirsi 122

1. Luojansa sanasta sai valon maailma, yö autio.
Vaan tähden syntinsä maa on niin hämärä.
Taas sana lähetä kuin aurinko.

2. Teit uuden luomistyön, kun kuoleman ja yön löit, Jumala.
Näin, Jeesus, päivän loit, sokeille valon soit,
vangeille toivon toit, armahtaja.

3. Helluntain tuulien, sen valon, liekkien taas tulla suo.
Suveesi saapuvaan suo havahtua maan.
Sen tuskaan vaikeaan valkeus tuo.

4. Oi kolmiyhteinen Jumala ikuinen, muuttumaton.
Nyt yli maailman suo loistaa sanoman
Kristuksen, voittajan. Hän toivo on.

*Päätössiunaus

L Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille
ja olkoon teille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne
ja antakoon teille rauhan.
Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Päätössoitto