Hautausopas omaisille

 

Saatesanat

Tämän oppaan tarkoitus on auttaa siunaus- ja muistotilaisuuden sekä muiden hautajaisiin liittyvien asioiden järjestelyissä. Ohjeet on laadittu yleistä käytäntöä ajatellen, mutta jäljempänä kerrotut asiat eivät sulje pois omia erityistoivomuksianne.

Yhteydenotto seurakuntaan

Kaikissa hautausta koskevissa asioissa tulee ottaa yhteys Akaan seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Kaikista hautaukseen liittyvistä yksityiskohdista voidaan neuvotella, vaikka esimerkiksi lääkärin antamaa hautauslupaa ei vielä olisikaan.

Potilasta viimeksi hoitaneelta lääkäriltä saa hautausta varten hautausluvan, joka toimitetaan siihen seurakuntaan, jossa hautaus tai tuhkaus suoritetaan. Lupa pitää olla kirkkoherranvirastossa ennen siunauspäivää. Sairaala lähettää tiedon kuolinpäivästä maistraattiin, joka tallentaa sen väestörekisteriin.

Akaan kirkkoherranviraston aukioloajat:

Käynti kirkkoherranvirastossa ma-pe  klo 9-12
Sontulantie 1, 37800 Toijala

Puhelimitse ma-pe  klo 9-12 ja 13-15 puh: 040 358 3342, 040 358 3343
sähköposti: akaan.seurakunta@evl.fi

Kirkkoherranvirastossa sovitaan, milloin ja missä siunaus toimitetaan.
Samalla varataan tilaisuuteen pappi, kanttori ja suntio. Omaisten toiveesta pappi ja kanttori tulevat myös muistotilaisuuteen. Arkkuhautaustilanteessa siunaava pappi ja kanttori tulevat haudalle, ellei toisin toivota.

Siunauksen toimittava pappi haluaa keskustella lähiomaisten kanssa ennen siunaustilaisuutta. Samalla voidaan keskustella vainajan elämänvaiheista ja hautajaisten yksityiskohdista, kuten musiikki- ja virsitoivomuksista. Niistä voi myös neuvotella kanttorin kanssa erikseen.

Pappi voi toimittaa myös kirkkoon kuulumattoman siunaamisen, ellei se ole vastoin vainajan vakaumusta. Omaiset voivat keskustella tästä mahdollisuudesta siunausjärjestelyjen yhteydessä kirkkoherranvirastossa.

Sanomakellot

Sanomakelloja soitetaan arkipäivänä omaisten toivomassa kirkossa, kun vainajaa tuodaan kappelille tai kirkolle.                                               

Kuolinilmoitus

Halutessaan omaiset voivat laittaa kuolinilmoituksen paikkakunnalla ilmestyvään sanomalehteen. Jos kuolinilmoitus julkaistaan hautauksen jälkeen, voidaan samalla kiittää osanotosta. Kuolinilmoitukseen on luontevampaa merkitä kuolinpaikaksi viimeinen kotipaikkakunta kuin sairaala, jossa vainaja oli juuri kuolinhetkellä.

 

Suruliputus

Yleisen tavan mukaan kuolinpäivänä liputetaan vainajan kodissa ja usein myös työpaikalla. Myös hautauspäivänä liputetaan kodissa. Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin tangon päähän ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin. Hautauspäivänä lippu nostetaan kokotankoon muistotilaisuuspaikalla siunaustilaisuuden jälkeen.

Vainajan katsominen

Omaisten halutessa katsoa vainajaa ennen siunausta siitä on sovittava hyvissä ajoin suntion kanssa. Muissa tapauksissa asiasta voi neuvotella hautaustoimiston kanssa. Siunauksen jälkeen arkkua ei enää avata.

Hauta

Haudan lunastus

Vuonna 2004 tuli voimaan hautaustoimilaki, jonka mukaan kaikilla paikkakunnan asukkailla on oikeus hautaan. Haudan, sekä arkku- että uurnasukuhaudan, voi lunastaa 25 vuodeksi. Hautaoikeutta voi jatkaa myöhemmin.

Seurakunta huolehtii hautojen avaamisesta, peittämisestä ja haudan kunnostuksesta hautauksen jälkeen. Näistä seurakunta veloittaa voimassaolevan hinnaston mukaisesti.

Hankittaessa uutta hautaa, sitä voi käydä katsomassa etukäteen hautausmaalla. Akaassa, Toijalassa puutarhurin kanssa, Kylmäkoskella ja Viialassa suntioiden kanssa, jolloin on hyvä ensin soittaa ja sopia tapaaminen heidän kanssaan. Hautaustoimen ohjesäännön mukaisesti arkkuhaudan syvyys on 150 cm, syvähautauksessa 210 cm, jolloin on mahdollista haudata kahteen kerrokseen. Hautasijan voi käyttää uudelleen, kun edellisestä hautauksesta on kulunut 20 vuotta.

Haudan lunastamisesta ja haudan kaivamisesta sovitaan Akaan hautausmaalla puutarhurin kanssa, Kylmäkosken ja Viialan hautausmailla suntion kanssa. Hautasija on maksullinen kaikille paitsi rintamatunnuksen omaaville vainajille.

 Uusi arkkuhauta

Lähiomaisten on sovittava keskenään, kuka nimetään hautaoikeuden haltijaksi hautaan. Hautaoikeuden haltija toimii yhdyshenkilönä seurakunnalle hautaan liittyvissä asioissa.

Vanha arkkuhauta

Vanha hauta tulee kyseeseen silloin, kun suvulla on jo hauta hautausmaalla ja haudassa on vapaa hautasija. Haudan koskemattomuusaika on 20 vuotta. Vanhaan sukuhautaan haudattaessa tarvitaan haudan haltijan suostumus. Tarvittaessa ilmoitetaan uusi haltija.                         

Uurna- ja tuhkahautaus

Tavallisimmin vainaja tuhkataan siunauksen jälkeen, mutta joskus tuhkaus voidaan tehdä ennen siunausta. Uurnan saa hautaustoimistosta. Uurna ei kuitenkaan ole välttämätön. Jos tuhka sijoitetaan muistolehtoon, uurnan saa myös lainaksi Akaan hautausmaan toimistosta.

Hautaus arkkuhautaan

Mikäli suvulla on ennestään hauta, voidaan vainajan uurna/tuhka kätkeä siihen. Myös ensimmäinen hautaus polttohautauksena on mahdollista. Haudan lunastusmaksu uudessa haudassa peritään arkkuhaudan mukaisesti.

Hautaus uurna-sukuhautaan

Uurnasukuhaudan syvyys on 0,60 m. Haudan pinta-ala on 1 m x 1 m, haudassa on kerralla yhdeksän uurnahautasijaa. Haudalle saa asettaa hautamuistomerkin, jonka koko on rajoitettu. Lähiomaiset sopivat haudalle haltijan samaan tapaan kuin arkkuhaudalle.

 Hautaus muistolehtoon

Akaan seurakunnan kaikilla hautausmailla on muistolehdot, joihin seurakunta sijoittaa vainajan tuhkat. Tarkkaa hautapaikkaa ei ilmoiteta omaisille. Muistolehdossa on oma yhtenäinen kivipaasi, johon on mahdollista kiinnittää vainajan nimilaatta. Kivipaaden luo omaiset voivat tuoda kynttilöitä ja kukkia.

Tuhkan hautaaminen muualle

Laki sallii tuhkan hautaamisen myös muualle, pysyvästi yhteen paikkaan. Mikäli tuhkaa ei sijoiteta omalle maalle, tarvitaan maanomistajan lupa. Vainajan tuhkan hautauspaikka ilmoitetaan aina krematorioon.

Hautajaiset

Siunaustilaisuuteen on hyvä tulla ajoissa. Vanhan perinteen mukaan lähiomaiset istuvat etupenkeissä ja heidän takanaan muut sukulaiset ja ystävät.

Kantajat

Arkkuhautauksessa tarvitaan kuusi kantajaa. Arkun kantamisesta kirkkoon tai kappeliin on hyvä sopia paikallisen suntion kanssa. Hänen ohjeiden mukaan arkku tuodaan kirkkoon/kappeliin ja viedään siunauksen jälkeen hautausmaalle. Arkku voidaan tuoda puoli tuntia etukäteen tai siunauksen alkaessa surumusiikin soidessa. Akaan siunauskappelissa Toijalassa kantajia tarvitaan ainoastaan kappelista haudalle viemiseen ja hautaan laskemiseen.

Siunaustilaisuus

Hautaan siunaaminen on luonteeltaan kristillisen seurakunnan jumalanpalvelus, jonka keskeisenä sisältönä ovat rukous ja Jumalan sana.

1.  Alkusoitto

2.  Virsi

3.  Kukkien lasku

4.  Virsi, yksinlaulu tai muuta musiikkia

5.  Alkusiunaus

6.  Psalmi

7.  Rukous

8.  Raamatunluku ja puhe

9.  Uskontunnustus

10. Siunaussanat

11. Rukous

12. Isä meidän

13. Päätössiunaus

14. Virsi

15. Päätössoitto

Kukkatervehdykset

Kukat voidaan laskea siunaustilaisuuden alussa, lopussa tai haudalla. Kappelissa/kirkossa kukkalaitteet lasketaan arkun viereen. Sopivia muistosäkeitä löytyy esimerkiksi Raamatusta tai virsikirjasta.

Mikäli vainaja on palvellut rintamalla ja omaiset haluavat, että sotainvalidi- tai veteraanijärjestöjen edustajat osallistuvat hautajaisiin, tulee omaisten ottaa yhteyttä heihin. Tällöin on mahdollista, että Suomen lipun rinnalla on veteraanijärjestön oma lippu ja järjestön edustajat tuovat arkun päähän havuseppeleen.

Siunaustilaisuuden kuvaaminen

Valokuvat ja videotallenteet ovat monesti omaisille rakkaita muistoja, joten niiden ottaminen on sallittua. Kuvaajan kanssa on hyvä sopia etukäteen kuvaustavasta, ja siitä, ettei kuvaus tule häiritsemään siunaustoimitusta.

Hautaan saattaminen

Siunaustilaisuuden päätösvirren jälkeen kukat noudetaan arkun luota.

Kantajien ollessa valmiina kanttori aloittaa päätössoiton. Kirkonkellot soivat hautaussaaton kulkiessa kirkkomaalle. Kaikissa hautauksissa on mukana seurakunnan puolesta pappi tai suntio, joka opastaa saattoväen haudalle.

Kun arkku on laskettu hautaan ja lähiomaiset ovat laskeneet kukkansa, muut saattajat voivat laskea kukkansa yhtä aikaa. Tämän jälkeen veisataan virsi.

Lopuksi joku lähiomaisista voi toivottaa saattoväen tervetulleeksi muistotilaisuuteen.

Peittämättömän haudan päälle ei saa laittaa kynttilöitä palamaan, sillä hautakate ja hautakoristeet sisältävät paljon herkästi syttyvää ainesta. Seurakunta peittää haudan seuraavana arkipäivänä.

Omaiset voivat halutessaan noutaa haudalta seppeleiden ja kukkalaitteiden nauhat ja kortit. Seurakunta poistaa myöhemmin kuihtuneet kukkalaitteet haudalta.

Muistotilaisuus

Muistotilaisuus voidaan järjestää seurakunnan tiloissa, kodissa tai muussa sopivassa paikassa. Seurakunta vuokraa seurakuntasaleja muistotilaisuuksia varten.

Yleensä muistotilaisuudessa on pöytä, jolle on asetettu vainajan valokuva, kynttilä ja kukkia.

Ohjelma voi olla esimerkiksi seuraava: virsi, tarjoilu, virsi, adressien lukeminen, jonkun saattajan muistosanat, papin puhe ja rukous ja lopuksi virsi, tarjoilu. Omaiset tai ystävät voivat esittää muistotilaisuudessa muistosanat vainajasta.                      

Hautamuistomerkki

Vanhaan hautaan haudattaessa omaiset huolehtivat haudan reunakivien ja tarvittaessa muistomerkkien poistamisesta ja hautauksen jälkeen niiden paikoilleen asentamisesta. Muistomerkkiasioissa ovat alan liikkeet omaisille hyvänä apuna.

Haudan hoitaminen

Kirkkolaki velvoittaa hoitamaan hautaa hautausmaan arvon mukaisesti. Omaiset voivat itse huolehtia haudan hoidosta tai antaa sen seurakunnan tehtäväksi. Sopimuksen haudan hoidosta voi tehdä seurakunnan taloustoimistossa.

Vainajan ja kuolinpesän velasta

Mikäli kuolinpesän varallisuudesta ei ole tietoa, se on hyvä selvittää ennen järjestelyjen lukkoon lyömistä.
Ensisijaisesti hautauskulut maksetaan aina vainajan varoista. Vainajan varoista maksetaan ensin ns.                         pesänselvitysvelat, eli kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut, ja tämän jälkeen vasta muut velat esim. sairaalalaskut, vuokra ym. Omaiset eivät pääsääntöisesti vastaa vainajan veloista, mikäli kuolinpesän varat eivät riitä velkoihin, mutta kuolinpesän lukuun tekemästään velasta, esimerkiksi hautauskustannuksista, omaiset vastaavat.

Hautausavustus

Vainajalla voi olla oikeus työsuhteen tai muun syyn perusteella maksettavaan hautausavustukseen.
Jos kuolinpesä on varaton, hautauskuluihin tulee ensisijaisesti hakea toimeentulotukea Kelasta.
Mikäli Kelan päätös on kielteinen, oman kunnan sosiaalitoimi myöntää avustusta välttämättömiin hautauskuluihin. Sosiaalitoimelle osoitettuun hakemukseen pitää liittää perukirja.

Surun aika

Elämän kulkuun kuuluu monia erilaisia luopumisia. Ne voivat aluksi järkyttää. Odotettuna tai toivottunakin kuolinviesti saattaa tulla monille omaisille ja läheisille yllättäen. Jokainen luopuu ja suree omalla tavallaan oman aikansa. Silti yhteisiäkin piirteitä löytyy.

Suru näkyy ihmisissä eri tavoin: kaipauksena, avuttomuutena, masennuksena, pettymyksen tunteena, jopa vihanakin. Surun tuntemuksia tai ilmenemismuotoja ei tarvitse vältellä tai kätkeä. Itse asiassa sureminen auttaa kasvamaan ihmisenä. Siinä käydään läpi entistä yhteistä elämää, sen iloa ja murheita. Usein suru seestyy kuoleman hyväksymiseen. Omaisille ja läheisille jäävät monet muistot ja yhteiset kokemukset.

Surun aikana voi ottaa yhteyttä oman seurakunnan pappiin tai muuhun työntekijään esim. diakoniatyöntekijään. Akaan seurakunta järjestää kaksi kertaa vuodessa sururyhmän, josta vastaavat diakoniatyöntekijä ja pappi. Ryhmiin kutsutaan kirjeellä ja niistä ilmoitetaan myös paikallisessa lehdessä kirkollisissa ilmoituksissa.

 

Hautajaisten muistilista

- Suruviesti läheisille

- Yhteydenotto seurakuntaan

- Hautaustoimistossa asiointi

- Muistotilaisuuden suunnittelu

- Kuolinilmoitus

- Hautajaisiin kutsuminen

- Kukkavihko

- Suruliputus

- Perunkirjoitus. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden

  kuluessa kuolemasta.